Historioitsija Torsti Salonenluennoi aiheesta ”Lohjan miesten sotapolut talvisodassa” Puu-Anttilassa 13.12.18 kello 18.00 – 19.30. Luennossa käsitellään mm. sitä, millainen lohjalaisten miesten syksy 1939 oli Karjalan kannaksella, mitä tapahtui, kun talvisota syttyi ja rintama eteni lohjalaisten asemiin ja miten sota koettiin.
Valtaosa lohjalaisista palveli kenttätykistössä eteläisellä kannaksella Mannerheim -linjalla. Luennolla seurataan mm. lohjalaisten perääntymistä Viipurinlahden ylitse sekä sodan viimeisiä katkeria taisteluita. Esitelmä kestää noin 1,5 tuntia, minkä jälkeen yleisöllä on tilaisuus keskustella ja esittää kysymyksiä. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
”Kiinnostus maamme historian dramaattisimpiin vaiheisiin on lisääntynyt”
Kyseessä on uusintaluento. Ensimmäinen, 16.10. järjestetty luento saavutti suuren suosion.
–Luentoa ja sen järjestämistä kiiteltiin ja toivottiin uusintaa, koska niin suuri osa kiinnostuneita jäi kirjaston salin ulkopuolelle. Sali täyttyi hetkessä, kun ovet avattiin. Ensimmäiset ihmiset olivat tulleet lähes tuntia ennen. Nyt uusintaluennon paikkana olevan Puu-Anttilan juhlasaliin mahtuu 200 henkilöä, joten toivon, että nyt kaikki kiinnostuneet pääsevät mukaan kuuntelemaan luentoa. Aihe on meille lohjalaisille tärkeätä paikallishistoriaa, kertoo Kalervo Kaarre Kaarteen sotamuseosta.
Hän arvelee, että mielenkiintoisen aiheen lisäksi myös hyvä puhuja veti väkeä.
–Torsti Salosella on erittäin selvä ja hyvä luentotyyli. Hän ottaa yleisönsä ja osaa jäsennellä luentonsa mielenkiintoisella tavalla, joten kuuntelijan on helppo omaksua se.
Salonen puolestaan arvelee, että suosion takaa löytyy parikin syytä.
–Viime ja tänä vuonna Suomen historia on noussut erityisen vahvasti esille itsenäistymisen ja sitä seuranneen sisällissodan satavuotismuistelun merkeissä. Vaikka ne eivät suoraan liitykään talvi- tai jatkosotaan, kiinnostus maamme historian dramaattisimpiin vaiheisiin on lisääntynyt. Toinen tekijä voinee olla siinä, että nyt keskuudessamme ei enää ole paljonkaan läheisiä, joilta voisi asiasta kysellä suoraan. Vielä elossa olevat sotaveteraanit ovat kaikki jo yli 90-vuotiaita, Salonen sanoo.
Luennon aihe herättää ihmisissä kysymyksiä ja pohdintoja.
–Minusta tuntuu, että yksi asia, jota jäädään miettimään on se, miten tavallisista lohjalaisista ihmisistä tuli sotilaita, jotka joutuivat kokemaan meille käsittämättömän vaikeita ja vaarallisia asioita. Samoin se, miten he sodan jälkeen palasivat normaaliin elämään. Esimerkiksi itselleni oli uskomatonta lukea sotapäiväkirjasta, mitä oma, pidetty opettajamme oli rintamalla joutunut kokemaan, Salonen kertoo.
Tykistöä Linnasaaressa. (SA-kuva)
Lohjalaiset talvisodassa
Salonen kertoo, että pääosa lohjalaisista reserviläisistä palveli Kenttätykistörykmentti 4:n III patteristossa, johon kuului 785 miestä ja 12 tykkiä. He lähtivät Lohjalta ”ylimääräisiin kertausharjoituksiin” 14. – 16.10.1939 ja puolustivat Mannerheim-linjaa Kuolemajärvellä viitisenkymmentä kilometriä Viipurista kaakkoon. Taistelut siellä alkoivat 8.12.1939 ja lohjalaisten patteriston tehtävänä oli tukea suomalaista jalkaväkeä sekä estää vihollista hyökkäämästä ampumalla erityisesti sen tykistöä ja panssarivaunuja. Tykistö oli aivan etulinjan takana ja välillä tykkimiehetkin joutuivat osallistumaan taisteluun vihollisen jalkaväkeä vastaan.
Ankarimmat taistelut Mannerheim-linjalla käytiin joulukuussa 939 sekä helmikuun alussa 1940. Vihollinen murtautui Manneriheim-linjan lävitse muutamia kilometrejä lohjalaisten puolustamasta kohdasta pohjoiseen ja 15.2.1940 patteristo joutui vetäytymään Viipurin eteläpuolelle, josta se siirtyi helmikuun lopussa raunioituneen Viipurin kaupungin lävitse Viipurinlahden länsirannalle. Siellä käytiin maaliskuun parin ensimmäisen viikon aikana ankarimmat taistelut, kun vihollisen hyökkäyksiä jäätyneen lahden yli torjuttiin. Yhtenä päivänä saatettiin ampua jopa lähes tuhat kranaattia. Tykkimiehet joutuivat myös jalkaväkitaisteluihin ja kärsivät suurimmat tappionsa juuri silloin.
Talvisota päättyi 13.3.1940 ja joukot vedettiin uuden rajan taakse, josta miehet kotiutettiin huhti-toukokuun aikana. Patteristosta kaatui 26 miestä. Lohjalaisia taisteli jonkin verran myös muissa joukko-osastoissa, lähinnä jalkaväessä mm. Laatokan pohjoispuolella Kollaanjoella. Kaikkiaan lohjalaisia kaatui tai katosi talvisodan taisteluissa 74 ja 3 kuoli sotapalveluksessa muulla tavoin.