Luettavaa

Ylikersantti Antti Vorho, myöhemmin Vallebro, pakeni Neuvostoliiton miehittämältä Valkeasaaren alueelta Suomeen 1930‑luvulla ja liittyi talvisodassa suomalaiseen armeijaan. Hän suoritti talvisodan aikana 19...

Suomen sotahistoriassa on lukuisa joukko tarinoita poikkeuksellisesta rohkeudesta ja tinkimättömästä velvollisuudentunnosta, jotka muistuttavat meitä kansakuntamme kovista ajoista ja niiden vaatimista uhrauksista. Yksi...

Osasto Kuismanen (myöhemmin Erillinen Pataljoona 4:n kaukopartiokomppania) toimi syvällä Neuvostoliiton selustassa jatkosodan aikana. Kapteeni (myöhemmin majuri) Into Kuismanen johti osastoa koko sodan ajan ja osallistui...

Jatkosodan pitkä ja kuluttava asemasota-aika loi omat, pysyvät jälkensä Suomen sotahistoriaan, ja Rukajärven suunta oli yksi niistä paikoista, missä puolustuksen merkitys korostui erityisen voimakkaasti. Syyskuun 17...

Toisen maailmansodan melskeissä, maaliskuussa 1944, Karjalan korvissa liikkui erikoisjoukkojen uhkaava varjo. Erillinen Pataljoona 4, Päämajan tiedusteluosaston alainen yksikkö, oli muodostanut miehistään iskukykyisen...

Suomalaisten takaisinvaltausyö 26.–27. kesäkuuta 1943 oli merkittävä käännekohta "Pallon" taisteluissa, osoittaen suomalaisen tykistön ja jalkaväen sinnikkyyden keskellä kesäyön valoa ja kiivaimpia taisteluita. Yölle...

Jatkosodan melskeissä, kaukana päätaistelulinjoista, käytiin useita pienempiä, mutta sitäkin merkittävämpiä kamppailuja, joista KV-Joen taistelut ovat yksi vaikuttavimmista esimerkeistä. Nämä kaksi erillistä, mutta yhtä...

Jatkosodassa Suomen ja Neuvostoliiton välinen rintamalinja oli monin paikoin harva, ja pitkät osuudet, jopa satoja kilometrejä, olivat yksinomaan kenttävartioiden valvonnassa. Nämä pienet, usein eristetyt etuvartioasemat...

Vuonna 1944 Kivelä ylennettiin majuriksi ja nimettiin pataljoonankomentajaksi virolaisvapaaehtoisten joukkoon JR 200. Hän koulutti joukkoon kuulumattomat virolaiset sotilaat tehokkaaksi osastoksi, joka oli heti valmis...

Everstiluutnantti Kuiri sai pelottoman soturin ja taitavan johtajan maineen jo talvisodan Summan ankarissa taisteluissa. Kapteeni Kuiri johti JR 15 pataljoonaa Lähteen lohkolla, ja tilanne vaati luovuutta: hänen...

Kesän 1941 kuumuudessa, jatkosodan ensi hetkinä, Suomen itärajan tuntumassa sijaitsevasta Tyrjän kylästä tuli yksi sodan verisimmistä taistelutantereista. Siellä, keskellä kiivaimpia yhteenottoja, nuoren vihtiläisen...

Jaakko Jalmari Kolppanen, Mannerheim-ristin ritari numero 64, nukkui pois 50 vuotta sitten, 2. kesäkuuta 1975, Kannuksessa 73 vuoden iässä. Hänet on haudattu kotikaupunkiinsa, jättäen jälkeensä tarinan poikkeuksellisesta...