Panssarijuna

Kylmäksi sodaksi kutsutaan toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1945 Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 kestänyttä aikakautta, jolloin Eurooppa ja suurin osa muuta maailmaa oli jakautuneena NATOon ja Varsovan liittoon, joiden välillä oli voimakaita poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä ja suunnaton asevarustelukilpa. Kylmäksi sodaksi aikakautta kutsutaan siksi, että ydinsodan uhka sai osapuolet välttämään suoraa sodankäyntiä. Silti kumpikin sotilasliitto kävi
+ Read More

Kotkan sijainti lähellä itärajaa teki siitä houkuttelevan kohteen Neuvostoliiton asevoimille, ja samalla tärkeän Suomen rannikkopuolustukselle talvi- ja jatkosodassa. Kotka on eräiden arvioiden mukaan Suomen pahimmin pommitettu kaupunki, jonka rakennuksista noin 300 tuhoutui Neuvostoliiton ilmapommituksissa. Kotkan edustalla Kirkonmaan ja Rankin saarilla sijainneet rannikkotykit hillitsivät neuvostojoukkojen intoa maihinnousun yrittämiseen. Suomen rannikkotykistö torjui Neuvostoliiton maajoukkojen hyökkäyksen Suursaaren suunnalta
+ Read More

Leningrad oli toisen maailmansodan aikana yksi Neuvostoliiton suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Aiemmalta nimeltään se oli Pietari, perustajansa Pietari Suuren mukaan, ja vuonna 1991 se sai alkuperäisen nimensä takaisin. Toisen maailmansodan alkaessa siellä asui noin kaksi miljoonaa ihmistä. Saksa yritti vallata Neuvostoliiton länsiosan Saksa käynnisti 22. kesäkuuta 1941 Operaatio Barbarossan, jonka tavoitteena oli vallata Neuvostoliiton koko
+ Read More

Suomen lähihistorian merkittävimpiin sotiin kuuluu talvisodan (1939-40) lisäksi jatkosota (1941-44), jonka aikana käytiin myös niin kutsuttua asemasotaa. Asemasota oli puolustussotaa, jolloin suomalaiset sotilaat pyrkivät pitämään yllä asemiaan Suomen rajoja puolustaen. Joulukuussa 1941 hyökkäykset pysäytettiin kaikilla rintamilla ja elämä juoksuhaudoissa alkoi. Hyvän kunnon ylläpitämiseksi sodan aikana myös urheiltiin. Etenkin asemasodan aikana miehillä oli paljon käyttöaikaa rakennustöiden ja etulinjalla
+ Read More

Suomalaisten ja saksalaisten aseveljeys toisessa maailmansodassa päättyi toisaalta Neuvostoliiton sanelemiin rauhanehtoihin, toisaalta saksalaisten hyökkäykseen suomalaisten hallussa olleelle Suursaarelle. Suomi oli menettänyt Suursaaren Neuvostoliitolle talvisodan rauhansopimuksella, mutta vallannut sen takaisin maaliskuussa 1942. Ahvenanmaa oli tarkoitus vallata Huhtikuussa 1944 Saksan sodanjohto alkoi laatia suunnitelmia sen varalta, että Suomi irtautuisi sodasta. Operaatio Tanne (saks. Kuusi) sisälsi kaksi osaa:
+ Read More

Toisessa maailmansodassa, mikä Suomessa koettiin kolmessa osassa: talvisota, jatkosota ja Lapin sota, koettiin myös sotaan liittymättömiä kummallisuuksia, kuten se, että Suomen jääkiekkojoukkue lähti 1941 kuukaudeksi peliturneelle Keski-Eurooppaan, kesken maailmansodan? Samaisena vuonna pelattii myös kahdeksan joukkueen SM-sarja. Ulkomaanreissulla suomalaiset pelasivat mm Balessa Sveitsiä vastaan häviten 12-0 ja Lausannessa toisen ottelun häviten sen 7-1, Grandström teki suomalaisten
+ Read More

Suomen sodissa sotamiesten rohkeutta, sisua ja sinnikkyyttä ei tuskin voi liiaksi ylistää. Venäjää vastaan käyty jatkosota päättyi torjuntavoittoihin, joiden myötä Suomi sai pitää itsenäisyytensä. Sotahistoria on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta hieman harvemmin puheenaiheeksi nousevat kuitenkin näiden sotilaiden rinnalla urheasti taistelleet nelijalkaiset ystävät.  Koira on ihmisen paras ystävä, kuulee usein sanottavan. Voidaan myös sanoa, että koira
+ Read More

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat Suomen merivoimien kaikkien aikojen suurimmat laivat, joiden hankinta vei ison osan puolustusmäärärahoista. Lähivuosina rakennettavat Laivue 2020 -hankkeen neljä monitoimikorvettia tulevat olemaan suurempia, 105 metriä pitkiä. Vuonna 2015 käytöstä poistettu ja seuraavana vuonna siviilikäyttöön siirtynyt miinalaiva Pohjanmaa oli huomattavasti lyhyempi, 78 metriä pitkä. Suomen panssarilaivoissa oli aikansa huipputekniikkaa Panssarilaivat Ilmarinen ja
+ Read More