Casino ei ollut sotilailla ensimmäisenä mielessä jatkosodan taisteluissa, mutta nykypäivän viihdettä ja jännitystä hakevat aikuiset kyllä pelaavat paljonkin kasinoilla netissä ja mobiilissa saadakseen jännitystä ja ajanvietettä. Casino ja kasinopelaaminen alkaa olemaan nykyaikaisen aikuisen yksi suosituimmista vapaa-ajan tekemistä.
Siinä missä suomalaiset nyt taistelevat ja metsästävät sitä seuraavaan miljoonavoittoa, niin aiemmin Euroopassa on otettu melkoisia isoja voittopotteja ihan kolikkopeleistä.
- Mega Moolah: Tämä on yksi suosituimmista progressiivisista kolikkopeleistä, ja se on maksanut useita suuria jackpotteja vuosien varrella. Suurin yksittäinen voitto on ollut yli 18,9 miljoonaa euroa, jonka eräs onnekas pelaaja voitti syyskuussa 2018.
- Mega Fortune: Toinen suosittu progressiivinen jackpot-peli, joka on maksanut monia suuria voittoja. Yksi merkittävimmistä voitoista oli 17,8 miljoonaa euroa, joka voitettiin tammikuussa 2013.
- Jackpot Giant: Tämä Playtechin peli teki yhdestä pelaajasta multimiljonäärin, kun hän voitti noin 10,7 miljoonaa euroa tammikuussa 2016.
- Mega Moolah Isis: Tämä peli on Mega Moolahin sisarpeli ja on myös jakanut suuria voittoja. Yksi suurimmista voitoista oli yli 8 miljoonaa euroa, jonka pelaaja voitti huhtikuussa 2017.
- Hall of Gods: NetEntin progressiivinen jackpot-peli, joka on antanut pelaajille suuria voittoja vuosien varrella. Yksi suurimmista voitoista oli noin 7,7 miljoonaa euroa, joka voitettiin kesäkuussa 2017.
Pelaaminen on syytä pitää kuitenkin viihteenä, ja ymmärtää että miljoonavoitot ovat erittäin epätodennäköisiä, vaikka sitten pelaisi samaa peliä 50 vuoden ajan.
Pelaaminen on tullut aikuisten arkeen viime vuosina entistä enemmän, sillä se pelikone on aina mukana, olet sitten missä tahansa ja menet sitten minne vain, ja koska vain.
Entä suomalaisten suurimmat taistelut silloin reilut 50 vuotta sitten
Talvisodan päätyttyä maaliskuussa 1940 Suomi oli menettänyt suuren osan alueistaan Neuvostoliitolle. Tämä rauhansopimus jätti monille suomalaisille katkeran maun ja halun korjata tilanne. Kun Saksan ja Neuvostoliiton välien kiristyminen johti lopulta sotaan vuonna 1941, Suomi näki mahdollisuuden palauttaa menetetyt alueensa ja ehkä saada jopa enemmän.
Kesä- ja heinäkuun hyökkäykset 1941
Kun jatkosota alkoi kesällä 1941, Suomi hyökkäsi yhdessä Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Aluksi suomalaisten eteneminen oli nopeaa ja he saavuttivat useita voittoja. Heinäkuun loppuun mennessä suurin osa menetetyistä alueista oli saatu takaisin.
Talvisotamaisten asemien valtaus
Vuoden 1941 loppuun mennessä suomalaiset olivat valloittaneet lähes kaikki Talvisodassa menetetyt alueet. Tämä oli merkittävä saavutus ja nosti joukkojen moraalia, mutta samalla se aiheutti myös strategisia haasteita, kun linjat venyivät ja uusia voittoja oli yhä vaikeampi saavuttaa.
Tikanojan taistelu
Vuonna 1942 suomalaiset kohtasivat Neuvostoliiton joukot Tikanojan alueella. Taistelu oli ankara, mutta suomalaiset onnistuivat pitämään asemansa. Tämä taistelu osoitti, että vaikka suomalaiset olivat pienempiä numeroin, he pystyivät puolustamaan asemiaan.
Äyräpään-Vuosalmi -operaatio
Vuonna 1944 Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät voimakkaasti Suomen linjoja vastaan Äyräpään ja Vuosalmen alueilla. Äyräpään–Vuosalmen taistelut käytiin kesä–heinäkuussa 1944 Karjalankannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmella.
Suomalaisten puolustus oli kovilla, mutta he onnistuivat torjumaan hyökkäyksen. Taistelu osoitti jälleen kerran suomalaisten sotilaiden sitkeyden ja kyvyn puolustaa maataan.
Tienhaaran taistelu
Tienhaaran taistelu oli yksi jatkosodan kriittisimmistä hetkistä. Neuvostoliiton suurhyökkäys uhkasi katkaista Suomen joukkojen yhteydet, mutta ankarista taisteluista huolimatta suomalaiset pystyivät pitämään linjansa.
Ilomantsin taistelu
Ilomantsin taistelussa kesällä 1944 suomalaiset joukot kohtasivat Neuvostoliiton joukot Karjalassa. Vaikka taistelu oli ankara, suomalaiset onnistuivat torjumaan vihollisen ja jopa aiheuttamaan heille suuria tappioita.
Lapin sota
Jatkosodan jälkeen Suomi joutui asemaan, jossa se oli sotilaallisesti velvoitettu karkottamaan Saksan joukot maastaan. Tämä johti niin kutsuttuun Lapin sotaan vuosina 1944-1945, jossa suomalaiset ja saksalaiset joukot taistelivat Pohjois-Suomessa.
Rauhan solmiminen ja seuraukset
Vuonna 1944 Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhan, mikä johti lopulta Moskovan rauhansopimukseen vuonna 1947. Suomi menetti jälleen osan alueistaan ja joutui maksamaan suuria sotakorvauksia. Lisäksi Suomen oli sallittava Neuvostoliiton tukikohtia maaperällään.
Sodan perintö
Vaikka Suomi menetti osan alueistaan ja joutui maksamaan raskaat sotakorvaukset, se säilytti itsenäisyytensä ja demokraattisen hallintomuotonsa. Sota muokkasi suomalaista yhteiskuntaa monin tavoin ja jätti pysyvän jäljen kansakunnan muistiin.
Yhteenveto
Jatkosota oli koettelemus Suomelle, joka kohtasi Neuvostoliiton ylivoiman useissa taisteluissa. Vaikka taistelu oli usein epätasaista ja Suomi joutui tekemään suuria uhrauksia, suomalaisten rohkeus ja sitkeys osoittautuivat ratkaiseviksi. Sodan lopputulos oli monimutkainen, mutta se jätti Suomeen perinnön, joka muistuttaa kansaa sen historiasta ja kyvystä puolustaa itsenäisyyttään.