Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti oli itseoppinut suomalainen asesuunnittelija, joka nousi maailmanmaineeseen uusien merkittävien asekeksintöjen luojana ja keksijänerona. Hän kehitti täysin uudenlaisia aserakenteita, jota ei ole muissa aseissa. Maailmalla Aimo Lahden tunnetuimmat keksinnöt ovat Suomi-konepistooli, Lahti-pistooli ja Lahti-Saloranta pikakivääri sekä panssaritorjuntakivääri ”Norsupyssy”. Lahti teki kuitenkin lyhyeksi jääneen asesuunnittelijauransa aikana näiden lisäksi yli 40 aseisiin liittyvää keksintöä ja parannusta, joista suurin osa on jäänyt vähälle huomiolle ja unholaan. Eräänä syynä on ehkä se, että Aimo Lahden asesuunnittelijan ura katkaistiin pakolla heti sotien jälkeen.
Asevelvollisuutensa Aimo Lahti suoritti Keski-Suomen Rykmentissä. Jo nuorena herännyt kiinnostus aseisiin johti siihen, että hän suoritti aliupseerikurssin erikoisalanaan aseiden rakenne ja valmistus. Aseiden kanssa pääsi tekemisiin sekä armeijan että suojeluskunnan riveissä, ja töitä ja korjattavaa riitti ammatiksi asti.
Ensimmäisen aseensa, Berdan-kiväärin, Lahti oli ostanut jo 14-vuotiaana lasitehtaalta anasaitsemillaan rahoilla. Hän kävi usein tutustumassa aseisiin toijalalaisen aseseppä Juho Säterin luona tutkien erilaisten aseiden rakennetta ja kokoamista. Lahti kävi kysymässä neuvoja Säteriltä vielä vuosikymmeniä myöhemminkin omien asekehitelmiensä parantamiseksi.
Kesällä 1921 Aimo Lahdesta tuli Keski-Suomen Rykmentin asemestari, jonka toimipaikka oli ensin Hämeenlinna ja myöhemmin Kouvola.
Rykmentin asepajalla Lahden tehtävänä oli korjata aseita ja hän oli jo aiemmin tutustunut vapaussodan jälkeen Suomeen hankittuihin tanskalaiseen Bergmann-konepistooleihin. Ajatukset aseen kehittämisestä alkoivat kiertää Lahden päässä.
Ensimmäinen Lahden suunnittelema ase oli pikakivääri m-26, joka kantaa nimeä Lahti-Saloranta. Kapteeni Arvo Saloranta oli osaston päällikkö, ja hänen väitetään saaneen nimensä aseeseen lähinnä siksi; kehittelyn päätyön tehnyt Aimo Lahti oli käärmeissään ja osoitti mieltään. Arvaamattomuus, lyhytpinnaisuus ja raivokohtaukset aiheuttivat keksijälle tämän tästä ongelmia työpaikalla tämän tästä, ja ehkä juuri siksi Lahdelle ei myönnetty kunniamerkkejä tai arvonimiä, joita muut saivat vähemmilläkin ansioilla.
SUOMI Konepistooli
Usean vuoden aikana suunniteltu Suomi-konepistooli m-31, johon keksijä joutui panemaan omia ja lainavaroja, takasi asesuunnittelijalle työrauhan ja aseman, jossa sai tehdä itsenäistä työtä.
Suomi-konepistoolia varten kehitettiin uusi 9 mm patruuna, jonka lähtönopeus oli 400 metriä sekunnissa. Patruunalippaiden suunnittelussa hyödynnettiin niin ikään Lahden suunnittelemasta M/26-kivääristä saatuja kokemuksia ja niinpä siinä voitiin käyttää sekä tanko- että rumpulipasta. Sotien aikana pääasialliset lipastyypit olivat kapasiteettinsa ansiosta suosittu 70 patruunan rumpulipas sekä ulkomuotonsa vuoksi ”ruumisarkku”-lempinimen saanut 50 patruunan tankolipas.
Ensimmäinen, 100 kappaleen tilaus puolustusministeriön taisteluvälineosastolta lähti Tikkakoskelle 1931. Ennen Talvisotaa aseita oltiin ehditty valmistaa nelisen tuhatta. Sodan sytyttyä valmistusvauhti kiihtyi noin tuhanteen kuukaudessa ja Jatkosodan päättyessä syksyllä 1944 oli armeijalla niitä käytössään jo liki 50 000.
Suomen puolustusvoimien käytössä ase pysyi vuodesta 1932 aina rynnäkkökiväärien yleistymiseen saakka 1960-luvulla. Jakovahvuuksissa se oli vielä 1990-luvulle asti ja varastoissakin vuoteen 2007 saakka.
Ase saavutti mainetta ja suosiota kotimaansa ulkopuolellakin ja sitä valmistettiin lisenssillä Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä. Jo toisen maailmansodan aikana niitä myytiin Saksankin armeijalle ja sittemmin ne ovat olleet käytössä niin Israelissa, Bulgariassa, Kroatiassa, Virossa, Norjassa, Puolassa kuin Slovakiassa.
Lahjakasta Lahtea itseäänkin kosiskeltiin lahden toiselle puolen ja maailmalle: joukko yhdysvaltalaisia asevalmistajia tarjosi jo marraskuussa 1932 miehelle kolmen miljoonan markan (1,115 milj. €) shekkiä valjastaakseen hänen monipuoliset kykynsä oman aseteollisuutensa palvelukseen.
Kuuluisimman luomuksensa, Suomi-kp:n lisäksi Lahti kehitteli muitakin, vähemmän tunnettuja asekonstruktioita. Niistä mainittakoon Lahti L-35 -sotilaspistooli, Lahti L-39-panssarintorjuntakivääri ja Sampo L-41 -konekivääri, Maxim-konekiväärin uusi versio m/32–33 sekä automaattinen jalkaväen yleisase AL-43, joka ei kuitenkaan tullut tuotantoon.
Syksyn 1944 välirauha ja venäläinen valvontakomissio päättivät Aimo Lahden työn puolustusvoimien asekehittäjänä. Hän oli kaksi vuotta lakkautuspalkalla, kunnes vuoden 1947 alusta hän alkoi saada kenraalimajurin palkan mukaista eläkettä. Lahti siirtyi siviilipuolelle keksijäksi; Hän perusti Jyväskylässä pajan, jossa suunnitteli erilaisia koneita, kuten putkikoneen Salaputki Oy:lle, lihapullakoneen Karjakunnalle ja sähköuunit Teijon tehtaille.
Alkuperäinen valokuva: Wikipedia
Kuvaaja: Tuntematon SA-kuvaaja
Vuosi 1940
Väritys: JPColorization