Talvisota

30.11.1939 – 13.3.1940

Talvisodassa Suomi taisteli olemassaolostaan. Suomi oli varautunut sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta ei ollut varautunut taistelemaan yksin suurvaltaa vastaan. Sota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodanjulistusta. Kotirintama sai kokea sodan kauhuja heti alkamispäivänä, kun vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen.

Taistelut

Talvisodan loistavimmat voitot saavutettiin Tolvajärvellä, Suomussalmella ja Raatteen tiellä. Ankarimmat mottitaistelut käytiin Kuhmossa ja Laatokan Karjalassa. Kaikkia motteja ei saatu tuhotuiksi. Suomalainen taktiikka oli menestyksellistä Laatokan ja Jäämeren välisellä rintamalla. Karjalan kannaksella puna-armeijan joukot pysäytettiin joulukuussa Mannerheim-linjalle. Neuvostoliitto kaksinkertaisti tammikuussa 1940 Suomen rintaman hyökkäysvoimansa. Helmikuussa alkanut neuvostojoukkojen suurhyökkäys Kannaksella johti Mannerheim-linjan murtumiseen ja joukkojen vetäytymiseen Viipurinlahden–Viipurin−Vuoksen tasalle. Suomi suostui katkeraan rauhaan.

Kotirintama

Talvisota aloitti suomalaisessa yhteiskunnassa murroskauden, joka ulottui lähes kaikille elämänaloille. Naisten ja nuorten merkitys työelämässä kasvoi sekä kaupungeissa että maaseudulla. Sotatila jäi hallinnollisesti voimaan rauhan tultuakin. Suursota Euroopassa jatkui. Jatkosota 1941–44 syvensi entisestään talvisodan tuomaa murrosta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Maailmansota

Suursota Euroopassa, sittemmin toiseksi maailmansodaksi nimetty, alkoi 1. päivänä syyskuuta 1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Iso-Britannia ja Ranska julistivat 3.9. Saksalle sodan. Liittoutuneet katsoivat tarvitsevansa aikaa armeijoidensa varustamiseen. Toukokuuhun 1940 sotaa käytiin lähinnä meriyhteyksistä. Länsivallat pyrkivät pintalaivastollaan estämään merikuljetukset Saksaan. Saksa puolestaan pyrki eristämään Ison-Britannian ensimmäisen maailmansodan tavoin sukellusveneillä. Ilmasodankäynti haki muotoaan.

Talvisodan politiikka

Neuvostoliiton hyökkäys 30.11.1939 oli Suomen hallitukselle yllätys. Neuvostoliitto tunnusti vain Terijoelle perustamansa ns. Suomen kansanhallituksen. Kansainliitto erotti Neuvostoliiton järjestöstä. Tammikuun lopulla Neuvostoliittoon saatiin yhteys Tukholmassa. Länsiliittoutuneiden lupaaman sotilaallisen avun perille tulo epäilytti Suomen hallitusta. Ruotsi ja Norja kielsivät joukkojen läpikulun alueidensa kautta. Suomi päätyi katkeraan rauhaan, joka astui voimaan 13.3.1940 kello 11. Rauha oli solmittu Moskovassa edellisenä yönä.

Talvisodan tilinpäätös

Suomen taistelu olemassaolostaan päättyi talvisodassa katkeraan rauhaan. Vaikka maailmassa vallitsi julkinen myötämieli Suomea kohtaan, Suomi taisteli silti yksin ja oli rauhansopimuksen jälkeen entistä yksinäisempi. Neuvostoliitto käyttäytyi rauhansopimuksesta huolimatta edelleen uhkaavasti. Saatavilla olleet tiedot antoivat viitteitä, että Neuvostoliitto hyökkäisi sopivan tilaisuuden tullen uudelleen.