Syksyllä 2026 suomalaiset elokuvateatterit saavat näytölle uuden historiallisen draaman, kun Lapin sota -elokuva saa ensi-iltansa 21.10.2026. Tämä kunnianhimoinen tuotanto on yksi odotetuimmista kotimaisista elokuvista tulevana syksynä. Elokuva ponnistaa itsenäisenä, mutta henkisenä jatko-osana Aku Louhimiehen Tuntemattomalle sotilaalle, ja se pyrkii valottamaan vähemmälle huomiolle jäänyttä vaihetta Suomen sotahistoriassa.
Mies – tunnistatko sen, kun arkiaamut ovat yhä raskaampia, salilla ei enää irtoa entiseen tapaan, ja sängyssäkin virta tuntuu olevan poissa? Et ole yksin. Moni yli 35-vuotias mies alkaa vähitellen huomata muutoksia hyvinvoinnissaan ja jaksamisessaan, usein tiedostamatta, että taustalla voi olla luonnollinen, mutta merkittävä fysiologinen ilmiö: testosteronitason asteittainen lasku.
Täydellinen lahja historian harrastajalle yhdistää menneisyyden ja nykyhetken. Kuvittele vanha valokuva, johon on lisätty lahjan saaja, tai historiallinen maalaus modernilla otteella. Tällainen yksityiskohtainen ja henkilökohtainen teos herättää historian eloon ainutlaatuisella tavalla. Muokkis.fi-palvelun avulla voit luoda juuri tällaisen muotokuvan, joka kunnioittaa menneitä aikoja ja ilahduttaa saajaansa vuosiksi. Se on lahja, joka kertoo tarinan ja kestää aikaa.
Uusi tietokirja syventyy Suomen sotilastiedustelun vaiettuun historiaan ja paljastaa, miten tiedustelutoiminta muovasi maan kohtaloa toisen maailmansodan myllerryksessä. Sotatieteiden tohtori Toni Monosen teos tarjoaa ensimmäisen kattavan kokonaiskuvauksen aiheesta, joka on elintärkeä avain Suomen sodanaikaisen itsenäisyyden säilymisen ymmärtämiseen. Sodat ja rauhat, hyökkäys- ja puolustustaistelut sekä poliittiset mullistukset, kuten Saksan muuttuminen viholliseksi syksyllä 1944, pakottivat sotilastiedustelun kehittymään jatkuvasti muuttuvien tilanteiden mukaisesti. Se oli Suomen armeijan silmät ja korvat, joiden avulla tehtiin elintärkeitä päätöksiä, selviydyttiin alivoimaisina ja pelastettiin lopulta itsenäisyys.
Aku Louhimiehen uusi suurteos, Lapin sota -elokuva, on lähtenyt käyntiin vakuuttavalla näyttelijäkaartilla. Kuvaukset ovat käynnistyneet ja jatkuvat aina joulukuuhun 2025 saakka, valaisten Lapin ainutlaatuisia maisemia ja Suomen eteläisiä kolkkia. Elokuva on herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen odotetaan nousevan kansainväliselle tasolle. Tämä on Louhimiehen ja kumppanien tuotantoyhtiön Backman & Hoderoffin uusin hanke, ja sen käsikirjoitus perustuu Antti Tuurin tunnettuun Rauta-antura-romaaniin. Elokuvan aiempien tiedotteiden perusteella tuotanto on ollut huolella suunniteltu ja se kunnioittaa Lapin sodan veteraanien perintöä yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.
Kenraali Uno Fagernäs (1894–1980) oli merkittävä suomalainen jääkärikenraalimajuri, joka nousi esiin erityisesti talvi‑ ja jatkosodassa. Hänen sotilasuransa ulottui ensimmäisestä maailmansodasta sisällissodan kautta aina vuoden 1954 jäämiseen eläkkeelle. Fagernäs sai koulutuksensa Saksassa jääkärileireillä, minkä jälkeen hän osallistui aktiivisesti Suomen itsenäisyyden ajanjakson konflikteihin. Hän toimi johtotehtävissä lukuisissa taisteluissa, aina Lempäälästä Viipuriin sisällissodassa ja edelleen Suomussalmen sekä Laatokan Karjalan rintamilla talvi‑ ja jatkosodassa .
Jatkosodan melskeissä, kun Suomen kohtalo oli vaakalaudalla, nousi esiin lukemattomia tarinoita poikkeuksellisesta rohkeudesta ja uhrautumisesta. Yksi heistä oli luutnantti Lauri (Lassi) Albin Kokko (12.6.1913 Kontiolahti – 20.5.2004 Kouvola), nimi, joka on kaiverrettu Suomen sotahistoriaan pelottomana ja päättäväisenä upseerina. Kokko ei ollut tyyppi, joka piileskeli takalinjoilla; hän johti miehensä edestä, syvälle vihollisen tulitukseen, myös kaikkein vaikeimmissa ja toivottomimmalta tuntuvissa taisteluissa. Hänen esimerkillinen rohkeutensa ja tinkimätön hyökkäyshalunsa olivat usein se ratkaiseva tekijä, joka käänsi vaativat ja toivottomilta tuntuvat tilanteet voitoksi, inspiroi hänen joukkojaan ylittämään itsensä ja uhmaamaan ylivoimaisia vihollisjoukkoja. Tämä oli se ominaisuus, joka teki hänestä todellisen johtajan ja sodan sankarin, jonka perintö elää yhä tänäkin päivänä.
Ylikersantti Antti Vorho, myöhemmin Vallebro, pakeni Neuvostoliiton miehittämältä Valkeasaaren alueelta Suomeen 1930‑luvulla ja liittyi talvisodassa suomalaiseen armeijaan. Hän suoritti talvisodan aikana 19 kaukopartiota, joilla tiedusteltiin vihollisen etulinjaa ja tehtiin iskuja rajan taakse. Välirauhan aikana Vorho jatkoi aktiivista toimintaa partioretkillä muun muassa Kuhmossa ja Uhtualla, ylittäen rajan kolmesti ja viettäen yhteensä 27 päivää vihollisen selustassa.
Suomen sotahistoriassa on lukuisa joukko tarinoita poikkeuksellisesta rohkeudesta ja tinkimättömästä velvollisuudentunnosta, jotka muistuttavat meitä kansakuntamme kovista ajoista ja niiden vaatimista uhrauksista. Yksi näistä tarinoista keskittyy vääpeli Viljo Suokkaan johtamiin kaukopartioihin, jotka toimivat vihollisen selustassa jatkosodan kriittisimpinä hetkinä. Nämä partiot eivät olleet pelkkiä tiedusteluyksiköitä, vaan ne edustivat tehokasta tuhovoimaa, joka iski syvälle vihollisen hermokeskuksiin, häiritsi sen huoltoa ja keräsi elintärkeää tiedustelutietoa. Suokkaan ja hänen miestensä toimet olivat usein ratkaisevan tärkeitä rintaman tapahtumien kannalta, ja ne osoittivat suomalaisten sotilaiden sitkeyttä ja kykyä toimia äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa. Heidän operaationsa olivat esimerkkejä taktisen oveluuden ja fyysisen kestävyyden yhdistelmästä, ja ne vaikuttivat merkittävästi sodankäynnin kulkuun tietyillä sektoreilla.
Osasto Kuismanen (myöhemmin Erillinen Pataljoona 4:n kaukopartiokomppania) toimi syvällä Neuvostoliiton selustassa jatkosodan aikana. Kapteeni (myöhemmin majuri) Into Kuismanen johti osastoa koko sodan ajan ja osallistui itse partioihin, mikä oli ainutlaatuista pitkän kantaman tiedustelu- ja tuhoamistehtävissä. Partiot liikkuivat metsissä ja tiestöiltään köyhissä alueissa Laatokan pohjoispuolella, hyödyntäen alueen peitteisyyttä välttyäkseen vihollisen torjuntatoimilta.