Lauantaina 21. maaliskuuta klo 15-16.30 Hankoniemen rintamamuseo järjestää yhteistyössä Hangon kansalaisopiston kanssa maksuttoman historialuennon Hangon kaupungintalon juhlasalissa.
Jatkosota oli Suomen ja Neuvostoliiton välinen taistelu, joka kesti vuosina 1941 – 1944 osana toista maailmansotaa. Se alkoi 25. kesäkuuta 1941, kun Suomi liittyi sotaan Neuvostoliittoa vastaan, ja päättyi 19. syyskuuta 1944 Moskovan välirauhansopimukseen. Sota nähtiin usein jatkumona talvisodan tapahtumille ja sen tavoitteena oli palauttaa talvisodassa menetetyt alueet sekä torjua Neuvostoliiton uhkaa pitkällä rintamalla.
Talvisodan alkuvaihe toi Suomen etulinjaan joukon, joka taisteli vahvalla tahdolla mutta epätasaisella varustuksella. Suomalainen yksittäinen sotilas joutui tekemään paljon sillä, …
Marraskuussa 1939 alkanut talvisota asetti vastakkain kaksi äärimmäisen erilaista sotilasmahtia. Suomen armeija lähti puolustamaan itsenäisyyttään tilanteessa, jota moni ulkopuolinen tarkkailija piti toivottomana. Puna-armeijan materiaaliylivoima oli paperilla murskaava, ja se ulottui kaikille aselajeille jalkaväestä ilmavoimiin. Suomalaisten varustuksessa oli huutavia puutteita, mutta kekseliäisyys ja kotimainen aseteollisuus paikkasivat pahimpia aukkoja.
Kaukopartiot kuulostavat sanana lähes elokuvalta, ja tunnelma ei ole ihan väärä. Pienet ryhmät lähtivät viikoiksi vihollisen selustaan, ja tehtävät vaihtelivat …
Historian harrastaja on usein tutkimusmatkailija omassa olohuoneessaan. Menneiden aikojen havina kiehtoo monia suomalaisia eri tavoilla. Jotkut uppoutuvat keskiajan hämärään ja toiset taas toisen maailmansodan strategisiin käänteisiin. Oikean lahjan löytäminen vaatii pientä perehtymistä saajan mielenkiinnon kohteisiin. Laadukas tietokirja on varma valinta mutta tarjolla on paljon muutakin. Elämykset ja konkreettiset esineet herättävät historian eloon aivan uudella tavalla.
Mies – tunnistatko sen, kun arkiaamut ovat yhä raskaampia, salilla ei enää irtoa entiseen tapaan, ja sängyssäkin virta tuntuu olevan poissa? Et ole yksin. Moni yli 35-vuotias mies alkaa vähitellen huomata muutoksia hyvinvoinnissaan ja jaksamisessaan, usein tiedostamatta, että taustalla voi olla luonnollinen, mutta merkittävä fysiologinen ilmiö: testosteronitason asteittainen lasku.
Suomen sotahistoriassa on lukuisa joukko tarinoita poikkeuksellisesta rohkeudesta ja tinkimättömästä velvollisuudentunnosta, jotka muistuttavat meitä kansakuntamme kovista ajoista ja niiden vaatimista uhrauksista. Yksi näistä tarinoista keskittyy vääpeli Viljo Suokkaan johtamiin kaukopartioihin, jotka toimivat vihollisen selustassa jatkosodan kriittisimpinä hetkinä. Nämä partiot eivät olleet pelkkiä tiedusteluyksiköitä, vaan ne edustivat tehokasta tuhovoimaa, joka iski syvälle vihollisen hermokeskuksiin, häiritsi sen huoltoa ja keräsi elintärkeää tiedustelutietoa. Suokkaan ja hänen miestensä toimet olivat usein ratkaisevan tärkeitä rintaman tapahtumien kannalta, ja ne osoittivat suomalaisten sotilaiden sitkeyttä ja kykyä toimia äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa. Heidän operaationsa olivat esimerkkejä taktisen oveluuden ja fyysisen kestävyyden yhdistelmästä, ja ne vaikuttivat merkittävästi sodankäynnin kulkuun tietyillä sektoreilla.
Sodan ajan tiedustelun perintö Jatkosodan aikana Suomen kaukopartiotoiminta jätti vahvan perinnön tiedustelu- ja erikoisoperaatioiden alalle. Tiedustelutiedon hankkiminen ja vihollisen infrastruktuurin …
Tämän tuhoisan polttopullon nimesi pioneeripataljoonassa vuosina 1937-1939 palvellut kapteeni Eero Kuittinen, joka nimesi sen Neuvostoliiton tuolloisen ulkoministerin Vjatseslav Molotovin mukaan. …