Nuuska, tupakka ja nikotiini

|

admin

Historiaa on mielenkiintoista tutkia. Esimerkiksi tupakasta kerrottiin jo 1600-luvulla Lontoon kaduilla että tupakka oli myrkyllistä ja heikensi kehon kuntoa. Mutta vielä 1940-luvulla eli sota-aikana tupakkaa mainostettiin jopa terveelliseksi. Tupakanpolton haitallisuus on tutkittua tietoa, mutta nuuskaamisen tutkimukset ovat vähäisempiä ja sen vaikutukset ristiriitaisia. Nuuska käytetään kun se olosuhteiden johdosto on helpompi vaihtoehto nikotiiniannoksen saamiseksi. Nuuska itsessään valmistetaan tupasta ja vedestä. Siihen lisätään erilaisia makuaineita ja lopulta nuuskassa on tupakkaa 40-45%. Entä sitten nikotiinipussit, mitä ne sisältävät?

Voit lukea lisää nikotiinipusseista täältä ja vaikka tilata kotiisi. Sota-aikana ei tällaista luksusta ollut saatavilla.

Suomessa toimi 1900-luvulla kymmeniä tupakkatehtaita. Savukkeita, sikareita, purutupakkaa, piipputupakkaa ja nuuskaa toimitettiin ennen muuta kotimaiseen kulutukseen. Suurimmat tehtaat olivat Tuusulassa, Turussa ja Pietarsaaressa ja vanhimmat tehtaat olivat aloittaneet toimintansa jo 1700-luvulla.

Sotarintamalla tupakka oli arvokasta valuuttaa

SA-kuva

Suomen sotarintamalla sotilaiden muonitus nojautui lokakuussa 1939 vahvistettuun tastelumuonapakkaus II:een, johon sisältyi myös viiden savukkeen päivittäinen annos, olipa henkilö tupakoitsija tai ei. Ne jotka eivät tupakoineet pystyivät tällä tupakalla hankkimaan itselleen muita haluamiaan tavaroita, sillä tupakoitsijoille viisi tupakkaa päivässä ei ollut määrä eikä mikään. Sota-aikana tupakan kulutus lisääntyi. Rintamalla poltettiin paljon, sillä se vaikutti rauhoittavasti.

Jatkosodassa muonatupakan määrä tipahti viidestä kolmeen. Näiden lisäksi jokainen sai ostaa kohtuuhintaan kaksi Työmies-askia viikossa.

Heinäkuussa 1942 tupakka oli Suomessa jotunut säännöstelyn piiriin ja sen ostomääriä oli rajattu. Elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden säännöstelystä vastasi syyskuussa 1939 perustettu kansanhuoltoministeriö, joka päätti korttiannosten suuruudesta ja korttien jaosta. Ostokortteja oli kaikkiaan käytössä yli 50 kappaletta. Elintarvikkeiden lisäksi säännöstelyn kohteina olivat myös kankaat ja vaatteet sekä kumi- ja nahkatuotteet. Suomalaiset olivat huomanneet jo lokakuussa 1939 pula-ajan konkreettisesti, kun sokeri ja kahvi joutuivat ensimmäisinä säännöstelyn piiriin. Niitä ei saanut enää ostettua ilman ostokorttia.

Koska Työmies-savukkeella ei ”paremmissa” piireissä ollut kunnon statusta, esikuntaherrat polttelivat Kairoa, Kerhoa, Maltaa, Mekkaa, Klubi 7:ää tai Kultaleimaa. Se huvitti meitä rivitupakkamiehiä kovasti, koska yksikään meistä ei olisi vaihtanut kunnon pölkkiä hentoon pilliin. 

Kun tupakka oli loppumaisillaan maassamme sodan jatkuessa, osan armeijan miehistä, ehkä kaikkienkin, täytyi tyytyä Saksasta tuotuun Juno-savukkeeseen. Sillä ja perinteisellä tupakalla ei liene ollut muuta yhteistä kuin nimi ja nikotiini, Junossa tosin tuo jälkimmäinen synteettisenä. 

Pahimpia aikoina tupakkaa ei ollut saatavilla edes ostokortilla, vaan Suomessa alettiin viljellä kesskua eli tupakoiden lajiin kuuluvaa Nicotiana Rustiva kasvia. Itseasiassa sodan aikana järjestettiin jopa kilpailuja kessunviljelystä. Säännöstely loppui kokonaan vasta vuonna 1953, jolloin kauppoihin alkoi ilmestyä jopa appelsiineja ja banaaneja.

Kenttäsairaalan päällikkölääkäri tarjoaa tupakkaa haavoittuneelle, sairaalan hoitoon otetulle venäläiselle vangille. Kohta tupakan jälkeen pyysi vanki ruokaa.

Suomi sai ulkomailta paljon sympatiaa sodan aikana ja tavara-apua, mm. Kreikasta saatiin tupakkaa, mutta myös muita tuotteita kuten appelsiineja, rusinoita ja viiniä. Sota-aikana tupakasta tuli kuitenkin myös yksi salakuljettajien tärkemmistä tuotteista, alkoholin rinnalla.

Saimaa oli tunnettu tupakkamerkki, samoin Työmies. Sotavuosina ja ennenkin tupakka oli voimakkaampaa kuin nykyään, eikä terveyshaitoista tiedetty tai kerrottu, joten sekä isäntä että vieraat saattoivat hyvällä omallatunnolla poltella lapsiperheen kotona sisätiloissa. Ostotupakan lisäksi tupakkaa viljeltiin monen tuvan takana. Tupakkapaketin takakantta käytettiin usein paperin korvikkeena. Monen talon piirustukset on tehty askin takakanteen.

Kuinka suuri merkitys sota-aikana jaetuilla tupakkatuotteilla oli sitten maamme terveydenhuoltoon tulevien vuosikymmenten aikana on varsin selvää, mutta olisivatko sotilaat selvinneet sotaolosuhteista ilman tupakan rauhoittavaa vaikutusta? Jos tupakkaa ei olisi ollut, olisiko sota voinut päättyä toisin?

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.