Teksti: historiantutkija Torsti Salonen
Itsenäisyyspäivän jälkeen sota tuntui entistä vahvemmin lohjalaisten elämässä. Voimaan tuli yöaikainen ulkonaliikkumiskielto muutoin paitsi välttämättömissä asioissa, kuten vuorotyöläisten työmatkoilla. Kouluja oli jo annettu siirtoväen majoitukseen, mutta nyt niiden toiminta päättyi kokonaan. Osa opettajistakin oli reserviläisinä rintamalla. Helsinkiläisten lisäksi Lohjalla oli jo lokakuussa tänne rajan läheisestä Uudenkirkon kunnasta evakuoituja karjalaisia. Säiden kylmetessä siirtoväelle kerättiin lämpimiä vaatteita. Rintamalla oleville lohjalaisille pyydettiin toimittamaan joulupaketteja suojeluskunnan välityksellä.
Vaikka aiheenani ovatkin ensisijaisesti Lohjan tapahtumat, oli 8.12.1939 erityinen päivä myös rintamalla siksi, että silloin lohjalaiset joutuivat siellä ensi kerran tositoimiin. Lähes täysin lohjalaisista reserviläisistä muodostettu 785 miehen vahvuinen Kenttätykistörykmentti 4:n III patteri oli odottanut vihollista Mannerheim -linjalla Viipurin eteläpuolella Kuolemajärvellä. Sodan yhdeksäntenä päivänä puna-armeija saavutti lohjalaisten asemat ja lohjalaisten patteristo ampui ensimmäiset laukaukset vihollisen tykkipatteria kohti, kuten joukko-osaston virallisessa sotapäiväkirjassa mainitaan.
