Talvisota ja Suomi

Talvisota kesti 105 päivää alkaen marraskuussa 1939 ja päättyen maaliskuussa 1940. Jälkeenpäin on monesti mietitty, miksi tuollainen reilun kolmen kuukauden taistelut yleensäkään piti taistella. Toinen maailmansota oli juuri alkanut Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäyksellä Puolaan, ja itseasiassa jo 1936 kenraalieversti Andrei Zdanov oli puheissaan tuonut esille, että kaikki eivät olleet tyytyväisiä Euroopan yleiseen kehitykseen. Neuvostoliiton oma propagandakoneisto oli myös aloittanut oman työnsä 30-luvulla kertoen, kuinka suomalaiset tulisivat hyökkäämään saksalaisten tuella Itä-Karjalaan.

Suomalainen maailmankuva oli vasta saanut oman sinivalkoisen kuvansa pari kymmentä vuotta ennen toisen maailmansodan alkua ja kansakunta alkoi opetella omaa paikkaansa muiden maiden kanssa toimimisesta omana itsenään, eikä siis ollut kovinkaan erikoista, että itänaapurimme ei välttämättä katsonut kaikkia Suomen toimia kovin positiivisesti, olihan Suomi ollut kauan yksi sen historiallisista osista ja monet Neuvostoliitossa pitivät Suomea yhä heille kuuluvana.

Suomen ja Saksan suhteet

Suomen ja Saksan suhteet olivat jo 20-luvulla kauppa-asioiden suhteen hyvissä kantamissaan eikä siis poliittinenkaan yhteistyö ollut mikään yllätys. Suomalaiset eivät suuremmassa määrin poliittisesti olleet saksalaisten kannalla, mutta Neuvostoliitossa sitä ei tiettävästi tiedetty vaan siellä oli enemmänkin ajatuksissa Suomen ja Saksan mahdollinen lähentyminen.

Tai tiesivätkö neuvostoliittolaiset saksalaisten 30-luvun asenteesta, että Suomi voisi luovuttaa alueitaan Neuvostoliitolle tämän niitä kysellessä. Saksaa siis ei Suomi kiinnostanut, ja itseasiassa enemmän ase yms. apua tulikin Suomeen 30-luvulla Italiasta. Pohjoismaista ajattelua taasen oli kaikille maille yhteistä, ettei yksikään halunnut sotaan. Puhuttiin kyllä puolustusvalmiudesta mutta varsinaiseen puolustusliittoon asti ei Pohjoismainen yhteistyö yltänyt.

Neuvostoliiton propaganda tuottaa tulosta

Talvisota oli ensisijaisesti Neuvostoliiton haluama voiman osoitus pientä naapurimaata kohtaan.  Stalin oli Neuvostoliitossa sitä mieltä, että suomalaisten viha neuvostoliittolaisia kohtaan oli kasvamassa, ja sitä varten piti Leningradin sotilaspiirin valmistautua rajojensuojaamiseen ja vastahyökkäykseen Suomen puolustusvoimia vastaan. Baltiasta ja Puolasta ei ollut vastusta Neuvostoliitolle, joten maalla oli saman tien käytettävissä sotilaita Suomen suuntaan ja asenne Suomea kohtaan oli Neuvostoliiton sotilasjohdossa sama, ettei Suomesta olisi kovin suurta vastusta. Samoihin aikoihin syksyllä 1939 Neuvostoliiton lehdistö alkoi julkaista varsin väritettyjä uutisia Suomesta ja suomalaisten tekemisistä. Kaikki kulminoitu ns. Mainilan laukauksiin, jotka Neuvostoliitto käsitteli sotilaalliseksi teoksi Neuvostoliittoa vastaan ja puna-armeija aloitti hyökkäyksen 30.11.1939 klo 6.50 Karjalankannaksella tykistötulituksella. Neuvostoliiton ilmavoimat tekivät saman tien ilmaiskuja 16 suomalaiselle paikkakunnalle ja sotatila astui Suomessa presidentti Kyösti Kallion lukemana kello 13.30. Kansainliitto ei uskonut Neuvostoliiton syihin vana tuomitsi hyökkäyksen ja lisäksi erottu Neuvostoliiton koko järjestöstä.

Talvisodassa Neuvostoliitto hyökkäsi käytännössä koko Suomen mitalta pohjoisesta etelään neljän armeijan voimin ja lisäksi vielä jatkossa mukaan ehti 2 muutakin armeijaa.

Suomi kestää

Perääntyviä joukkoja Itä-Kannaksella.

Se, että Neuvostoliiton armeijat eivät saaneet suoraviivaista voittoa Suomesta ja suomalaisten onnistui tehdä torjuntavoittoja oli odottamatonta hyökkääjille ja Neuvostoliiton oli arvioitava tilannetta uudelleen. Stalin ei  myöskään iloinnut siitä että Iso-Britannia ja Ranska olivat antaneet tukensa Suomelle ja se ei ollut poliittisesti sellaista, mitä Stalin olisi halunnut. Stalinin ajatuksena oli alunperin ollut miehittää Suomi nopeasti ja asettaa valtaan Neuvostoliiton mieleinen Terijoen hallitus, mutta koska sotaa ei voitettukaan niin nopeasti niin Neuvostoliitto aloitti salaiset tunnustelut tammikuussa 1940 sodan lopettamiseksi.

Ennen kuin talvisota saatiin päätökseen oli näiden ensimmäisten tunnustelujen ja sodan päättymisen välissä vielä puna-armeijan suurhyökkäys helmikuussa. Miksi sitten Suomi solmi rauhan maaliskuussa 1940? Oli nimittäin totta, että länsimaat olivat lähettämässä jopa 50 000 sotilasta Suomen tueksi sekä ase- ja tarvikeapua Ruotsin kautta, mutta yksi selitys, joka on asialla annettu, oli se, ettei 50 000 miestä olisi auttanut Suomea siinä tilanteessa. Osa Suomen poliittisista päättäjistä oli jo myös siinä vaiheessa kääntäneet katseensa saksalaisiin.

Oli syy mikä tahansa, miksi talvisota loppui, niin me kaikki nykyiset suomalaiset olemme oikeasti paljon velkaa 30-luvun päättäjille, jotka rakennuttivat puolustuksen ja määräsivät miehet asemiin. Tämä toi meille suomalaisille torjuntavoiton ja itsenäisen maan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.