talvisota

Kenraali Uno Fagernäs – unohdettu sankari

Uno Fagernäs

Kenraali Uno Fagernäs (1894–1980) oli merkittävä suomalainen jääkärikenraalimajuri, joka nousi esiin erityisesti talvi‑ ja jatkosodassa. Hänen sotilasuransa ulottui ensimmäisestä maailmansodasta sisällissodan kautta aina vuoden 1954 jäämiseen eläkkeelle. Fagernäs sai koulutuksensa Saksassa jääkärileireillä, minkä jälkeen hän osallistui aktiivisesti Suomen itsenäisyyden ajanjakson konflikteihin. Hän toimi johtotehtävissä lukuisissa taisteluissa, aina Lempäälästä Viipuriin sisällissodassa ja edelleen Suomussalmen sekä Laatokan Karjalan rintamilla talvi‑ ja jatkosodassa .

Eero Kivelä – rohkea hyökkääjä ja monipuolinen vaikuttaja

Vuonna 1944 Kivelä ylennettiin majuriksi ja nimettiin pataljoonankomentajaksi virolaisvapaaehtoisten joukkoon JR 200. Hän koulutti joukkoon kuulumattomat virolaiset sotilaat tehokkaaksi osastoksi, joka oli heti valmis kohtaamaan Neuvostoliiton suurhyökkäyksen kesällä 1944. Hänen ystävällinen ja osaava johtamistapansa teki häneen syvän vaikutuksen – vuonna 1992 virolaiset veteraanit pyysivät häntä kunniakomentajakseen, vain kuukausia ennen hänen kuolemaansa.

Sodan tarinoita: Taavetti Laatikainen – Pappa-kenraali ja sankarillinen johtaja

taavetti laatikainen

Kenraali Taavetti Laatikainen on epäilemättä yksi Suomen lähihistorian ja viime sotien aikakauden ikonisimmista hahmoista. Mannerheim-ristin ritari numero 17 komensi merkittävän osan sodasta suurikokoisia armeijakuntayhtymiä, mikä osoitti hänen poikkeukselliset johtamistaitonsa ja strategisen näkemyksensä. Samanaikaisesti Laatikainen muistetaan kuitenkin myös erittäin maanläheisenä ja kansanomaisena persoonana, mistä todistaa hänen laaja suosionsa ja lempinimensä ”Pappa”. Tämän lempinimen synnystä on olemassa kaksi yleisimmin kerrottua versiota, jotka molemmat kuvaavat Laatikaisen karismaa ja kykyä luoda lämmin suhde alaistensa kanssa. Hänen ainutlaatuinen yhdistelmänsä korkeaa sotilaallista pätevyyttä ja ihmisläheistä johtamistapaa teki hänestä ainutlaatuisen hahmon, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen sotahistoriaan.

Sodan tarinoita: Mannerheim-ristin ritarit – Suomen itsenäisyyden symbolit

Mannerheim-risti, virallisesti Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti, on Suomen arvostetuin sotilaallinen kunniamerkki, joka myönnettiin poikkeuksellisista urotöistä sodan aikana. Se perustettiin joulukuussa 1940 ja nimettiin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin mukaan, joka oli Suomen armeijan ylipäällikkö toisen maailmansodan aikana. Risti oli tarkoitettu palkitsemaan sotilaita heidän poikkeuksellisesta rohkeudestaan, johtajuudestaan ja menestyksestään taistelussa. Kuitenkin Mannerheim-ristin merkitys ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkä sotilaallinen tunnustus; se on syvä symboli suomalaisesta sisusta, uhrauksista ja tinkimättömästä tahdosta puolustaa maata. Ristin saajia, Mannerheim-ristin ritareita, kunnioitetaan edelleen kansallisina sankareina, jotka omalla esimerkillään ja teoillaan ovat vaikuttaneet ratkaisevasti Suomen itsenäisyyden säilyttämiseen.

Suomi sodassa: Aksel Airo

Tausta ja sotilasura Aksel Fredrik Airo (1898–1985) oli suomalainen sotilas ja sotahistorioitsija, joka pelasi merkittävää roolia Suomen sodissa 1939–1944. Hän …

Lue lisää

Suomi ja talvisodan taistelut

Talvisota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940. Sodan syttymistä edelsivät Neuvostoliiton aluevaatimukset, joissa se …

Lue lisää

Suomen laivasto sodassa

Suomen laivasto osallistui aktiivisesti sekä talvi- että jatkosotaan. Laivasto koostui pääasiassa pienistä aluksista, joita käytettiin merisodankäynnin lisäksi rannikkopuolustukseen ja kuljetuksiin. …

Lue lisää