Piiritetyssä Leningradissa kuoli yli puoli miljoonaa ihmistä nälkään ja kulkutauteihin

|

admin

Leningrad oli toisen maailmansodan aikana yksi Neuvostoliiton suurimmista ja tärkeimmistä kaupungeista. Aiemmalta nimeltään se oli Pietari, perustajansa Pietari Suuren mukaan, ja vuonna 1991 se sai alkuperäisen nimensä takaisin. Toisen maailmansodan alkaessa siellä asui noin kaksi miljoonaa ihmistä.

Saksa yritti vallata Neuvostoliiton länsiosan

Saksa käynnisti 22. kesäkuuta 1941 Operaatio Barbarossan, jonka tavoitteena oli vallata Neuvostoliiton koko läntinen osa kansallissosialistisen puolueen ideologian mukaiseksi saksalaisten elintilaksi (Lebensraum), Kaukasuksen öljyesiintymien saamiseksi Saksan haltuun ja pakkotyöläisten hankkimiseksi Saksan taloutta kohentamaan. Saksan uusi itäraja oli tarkoitus vetää Arkangelista Kaspianmeren rantaan Astrakaniin.

Saksan hyökkäys eteni nopeasti salamasotataktiikalla (Blitzkrieg) joka perustui panssarivaunujen ja lentokoneiden nopeaan liikkuvuuteen. Jo syyskuun alkuun mennessä Saksan joukot valtasivat koko Baltian sekä Leningradin eteläpuoliset alueet. Samaan aikaan Suomi valtasi takaisin Karjalankannakselta alueet, jonka Neuvostoliitto oli talvisodassa vallannut Suomelta, sekä Leningradin lähialueet.

Ainoa yhteys Leningradiin oli Laatokan yli

Leningradia piirittivät pohjoispuolelta Suomen armeija ja eteläpuolelta Saksan. Kun Suomenlahti oli pääosin Suomen ja Saksan hallinnassa, oli Leningradin ainoa yhteys muuhun Neuvostoliittoon Laatokan yli. Kun Suomi oli lisäksi vallannut Laatokan länsi- ja pohjoispuolen sekä suurimman osan Neuvostoliiton Itä-Karjalasta, kulki kaikki Leningradin ja muun Neuvostoliiton välinen liikenne Osinovetsin sataman ja Laatokan kaakkoisrannan välillä. Lähin Neuvostoliiton hallinnassa ollut kaupunki oli Kobona suoraan Osinovetsista itään ja seuraavaksi lähin Novaja Ladoga. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla ja talvella kuorma-autoilla jäätietä pitkin.

Reitti sai sodan jälkeen nimekseen Elämän tie, koska Leningradiin oli mahdollista toimittaa ruokaa ja tarvikkeita ainoastaan sitä pitkin. Kaikkiaan sitä pitkin toimitettiin Leningradiin 1,6 miljoonaa tonnia tavaraa ja sieltä evakuoitiin lähes 1,4 miljoonaa ihmistä. Lisäksi sen kautta kuljetettiin Leningradiin kuusi jalkaväkidivisioonaa ja yksi panssariprikaati. Leningradin huoltoa helpotti se, että Novaja Ladogasta oli lyhyt matka Muurmannin radalle eli Kirovin rautatielle, jota pitkin Yhdysvaltain ase-, kalusto- ja ruoka-apu kuljetettiin Murmanskista etelään.

Mannerheim vastusti Leningradin tuhoamista

Piirityksen alkaessa kaupungissa oli ruokaa vain noin kolmeksi viikoksi. Säännöstelyn vuoksi päivittäinen ruoka-annos sisälsi pienimmillään vain 125 grammaa leipää. Piirityksen aiheuttaman nälänhädän seurauksena kaupungissa kuoli nälkään ja sairauksiin ainakin 641 000, ehkä jopa 800 000 ihmistä. Pelkästään Piskarjovin hautausmaalle heitä on haudattu puoli miljoonaa. Lukemattomien kertomusten mukaan kaupungissa syötiin mitä tahansa oljista ja rotista ihmisruumiisiin. Rikollisuus rehotti ja ihmisiä murhattiin ruuaksi, jopa omia perheenjäseniä.

Saksan tavoitteena oli Leningradin tuhoaminen, minkä vuoksi Elämän tien kuljetuksia pommitettiin jatkuvasti. Suomen marsalkka Mannerheim ei hyväksynyt entisen kotikaupunkinsa ja sen asukkaiden tuhoamista. Siksi Suomen ilmavoimat ei pommittanut kaupunkia, eikä saksalaisten sallittu siirtää maajoukkoja Karjalankannakselle. Jälkikäteen on spekuloitu, että jos Suomi olisi antanut koko Leningradin tuhoutua, olisi Stalin kostanut tuhoamalla koko Suomen. Leningradissa oli sodan alkaessa saman verran asukkaita kuin koko Suomessa.

Putinin isoveli kuoli Leningradin piirityksessä

Leningradin piiritys päättyi 18. tammikuuta 1943, kun neuvostojoukot valtasivat Laatokan kaakkoisrannan ja loivat maayhteyden Leningradin ja muun Neuvostoliiton välille. 27. tammikuuta mennessä saksalaisjoukot ajettiin yli 60 km päähän kaupungista. Suomalaisjoukot poistuivat Leningradin pohjoispuolelta vasta kesäkuussa 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella.

Leningradin kaupungille myönnettiin Neuvostoliiton sankarikaupungin arvonimi vuonna 1945. Piirityksellä on vaikutusta venäläisiin vielä nykypäivänäkin. Esimerkiksi presidentti Vladimir Putin syntyi Leningradissa yhdeksän vuotta piirityksen päättymisen jälkeen, mutta hänen isoveljensä kuoli siellä kurkkumätään piirityksen aikana.

Yksi kommentti artikkeliin ”Piiritetyssä Leningradissa kuoli yli puoli miljoonaa ihmistä nälkään ja kulkutauteihin”

  1. ”Suomalaisjoukot poistuivat Leningradin pohjoispuolelta vasta kesäkuussa 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella.”

    Niin suomalaiset olivat omalla rajallaan. Suomalaiset valtasit Jatkosodan aluksi Laatokan etelä puolella takaisin sen minkä Neuvostoliitto varasti raukkamaisella hyökkäyksellä Talvisodassa.

    Vastaa

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.