Suomen lähihistorian merkittävimpiin sotiin kuuluu talvisodan (1939-40) lisäksi jatkosota (1941-44), jonka aikana käytiin myös niin kutsuttua asemasotaa. Asemasota oli puolustussotaa, jolloin suomalaiset sotilaat pyrkivät pitämään yllä asemiaan Suomen rajoja puolustaen. Joulukuussa 1941 hyökkäykset pysäytettiin kaikilla rintamilla ja elämä juoksuhaudoissa alkoi.
Hyvän kunnon ylläpitämiseksi sodan aikana myös urheiltiin. Etenkin asemasodan aikana miehillä oli paljon käyttöaikaa rakennustöiden ja etulinjalla palvelemisen ohella. Jotta hyvä taistelukunto pysyisi yllä, alettiin sotilaiden keskuudessa järjestää urheilukilpailuja. Urheilu ja urheilukilpailut muun viihteellisen ajanvieton ohella auttoivat täyttämään hiljaista aikaa joka jäi taistelujen välille.
Asemasodan aikana rintamalla urheiltiin ja pelattiin korttia
Kaksi ja puoli vuotta kestäneen asemasodan aikana suomalaisten sotilaiden oli alati keksittävä tekemistä korsuissa. Vapaa-ajalla tehtiin puhdetöitä, koristeltiin korsuja, kirjoiteltiin kirjeitä kotiin ja viljeltiin maata. Korttipelit olivat suosittua ajanvietettä, vaikka upseeriväki ei aluksi pitänytkään kortinpelaamisesta. Lopulta armeijan johto suopui ja myös armeijan varoilla hankittiin pelikortteja miesten ajanvietoksi. Suomalaiset sotilaat viihdyttivät itseään korsuissa korttipelien parissa muun muassa pokeria pelaten.
Sota-aikana oli oleellista, että miesten ruumiillinen kunto pysyi huipussa, sillä venäläisillä oli tuntuva ylivoima. Urheilu ja fyysinen kunto tukivat ja pitivät yllä vankkaa taistelutahtoa, jonka avulla suomalaisten sotilaiden puolustusasemat pysyivät rintamalla.
Yksiköille nimettiin erityiset urheilu-upseerit, jotka saivat koulutusta urheilutapahtumien ja -harrastusten ohjaamiseen ja suunnitteluun. Urheilu-upseerien erityistehtäviin kuuluivat myös kuukausittaisten raporttien laatiminen urheilusuorituksista ja -tapahtumista. Asemasodan aikana suosituimpia urheilulajeja olivat muun muassa hiihto, juoksu ja suunnistus. Myös painia ja joukkueurhilulajeja suosittiin.
Pienimmissä yksiköissä ei ollut urheiluvarusteita ja kilpailuihin osallistuvilla sotilailla oli itsetehdyt varusteet. Esimerkiksi juoksukilpailuissa kilpailtiin piikkareissa, jotka oli valmistettu lyömällä kenkien läpi pienet rautanaulat, ja pesäpalloa saatettiin pelata yhdellä pallolla ja kahdella mailalla ilman räpylöitä. Aluksi urheilusuoritukset olivat pakollisia, mutta monet sotilaat intoutuivat osallistumaan suorituksiin ja kilpailuihin vapaaehtoisesti. Hyvistä urheilusuorituksista myös palkittiiin lomilla, ja tämä innosti urheiluun entisestään.
Sotien ajoilta on jäänyt Suomelle myös vahva kansallinen joukkuehenki urheilun osalta. Vuosittain järjestettävien mestaruuskisojen, sekä joka neljäs vuosi järjestettävien olympialaisten aikana sadat tuhannet suomalaiset kerääntyvät yhä kotikatsomoihin kannustamaan kotijoukkueen mukana.
Urheilu ja teknologia merkittäviä puolustusvoimien koulutuksessa
Vaikka talvi- ja jatkosota ovatkin jo viime vuosisadan historiaa, on tuo lyhyt aikakausi vaikuttanut suomalaiseen yhteiskuntaan merkittävällä tavalla. Palkka-armeijan puuttuessa Suomen puolustusvoimilla on tärkeä tehtävä maamme rajojen ja poliittisen koskemattomuuden turvaamisessa. Puolustusvoimat kouluttavat vuosittain tuhansia suomalaisia nuoria asevelvollisuuden puitteissa.
Suomen puolustusvoimia pidetään teknologisesti yhtenä maailman kehittyneimpänä sotajoukkona. Peliteknologia-alan osaamista hyödynnetään etenkin ilma- ja merivoimien aluksilla ja suorituskyvyssä sekä myös tulevaisuuden aseteknologian mallinnuksessa ja simuloinnilla. Uuden teknologian mahdollisuuksia seurataan puolustusvoimissa aktiivisesti, ja käytössä on jo muun muassa miehittämättömiä ilma-aluksia.
Useat nuoret saavat esimakua siitä millaista asevelvollisuuden suorittaminen tai taistelutilanteet voivat olla erilaisten tietokone- ja konsolipelien kautta. Yksi tällaisista sotatilanteeseen perustuvista peleistä on myös eSports tuttu Counter Strike: Global Offensive. Peliä pelataan ensimmäisen persoonan ammuntapelinä, eli pelaaja voi eläytyä peliin täysin pelihahmonsa kautta. Samankaltaisten simulaattorien avulla voidaan puolustusvoimissa kehittää erilaisia taistelustrategioita.
Teknologian kehitys on siis vaikuttanut myös puolustusvoimien koulutukseen, mutta perinteisiä koulutustapoja kunnioitetaan edelleen muun muassa fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Urheiluun kannustetaan kasarmeilla asepalveluksen aikana myös vapaa-ajalla. Tarjolla on eri vaihtoehtoja lenkkeilyn ja muun vapaaehtoisen urheilun puitteissa. Etenkin erikoisjoukkoihin pyrkiville ovat hyvä fyysinen kunto ja kestävyys koulutukseen pääsyn perusedellytyksiä. Urheilulla on usein myös positiivinen vaikutus hyvän joukkuehengen rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, mikä voi olla ratkaiseva tekijä taistelutilanteessa.