Suurvallat näkivät Lapin strategisena voimakenttänä, ja Suomen piti puolustaa tiukasti kansainvälistä asemaansa juuri Lapissa. Veikko Erkkilä ja Pekka Iivari valottavat uutuuskirjassaan Kylmää sotaa Lapissa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välistä valtataistelua ja tiedustelusotaa pohjoisessa.
Lappi oli suurvaltapolitiikassa niin tulenarka alue, että Neuvostoliitto ei suostunut 1960-luvulla Urho Kekkosen ehdotukseen vaihtaa Lappi Viipuriin. Kuitenkin vielä 1950-luvun alussa Neuvostoliitto oli pyrkinyt perustamaan Pohjois-Skandinaviaan sosialistisen samojedien neuvostotasavallan.
“Lappi on kirjassa maailman keskipiste, sillä Lapin kaltainen alue antaa yhden mielenkiintoisen näkökulman kylmän sodan tarkasteluun maailmanlaajuisestikin”, kommentoi Veikko Erkkilä.
Aikanaan tapahtumat peittyivät muun muassa salattuihin tiedusteluihin, Naton ja Neuvostoliiton välisiin kiistoihin, luvattomiin ylilentoihin ja uutispimennoissa pidettäviin Neuvostoliiton haluihin ohjata Lapin rakentamista.
Kirja paljastaa runsaasti uutta tietoa lähihistoriastamme
Monista hätkähdyttävistä tapahtumista on aiemmin liikkunut vain huhuja. Nyt Kylmää sotaa Lapissa -teos paljastaa totuuden tarinoiden takaa. Lähihistoriaamme valaisevat arkistolähteet, silminnäkijät ja veteraanivaikuttajat.
Teos paljastaa esimerkiksi, kuinka Neuvostoliitto asutti Suomen menettämän Karjalan. Kirja valottaa myös vuoden 1976 kohuttua pienkonelentoa, joka nousi aikansa vilkkaimpien uutisaiheiden joukkoon.
Kirjaan sisältyy myös yksittäisten ihmisten kiehtovia kertomuksia. Näkemyksiään kertoo muun muassa Suomen vanhin lotta, Torniossa asuva 106-vuotias Saara Kanerva.
Veikko Erkkilä on toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut mm. Suomen rajakyliin kohdistuneita partisaani-iskuja käsitelleen kirjan Viimeinen aamu (2011) ja yhdessä Pekka Iivarin kanssa teoksen Jätetyt kodit, tuhotut sillat (2015). Pekka Iivari on filosofian tohtori, tietokirjailija ja kansainvälisen turvallisuuden asiantuntija.