Kuusiosainen Eurooppaa puolustamassa -TV-sarja alkaa Suomen puolustusstrategioihin pureutuvalla avausjaksolla yksinoikeudella National Geographic -TV-kanavalla torstaina 5. syyskuuta klo 21.00.
HELSINKI, SUOMI (3. syyskuuta 2024) – Eurooppaa puolustamassa -TV-sarjan avausjaksossa pureudutaan suomalaisiin puolustusstrategioihin aina Krimin sodasta nykypäivään asti. Avausjaksossa vieraillaan Suomenlinnassa, jossa meriarkeologi Minna Koivikko kertoo Suomenlinnan edustalle upotetuista hylyistä ja siitä, miten niitä käytettiin puolustamaan Helsinkiä 1800-luvulla käydyssä Krimin sodassa. Sotahistorioitsija Mika Kulju avaa yhden talvisodan legendaarisimman taistelun, Raatteentien taistelun strategiaa, jonka avulla suomalaiset pystyivät pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäyksen talvella 1940. Avausjaksossa tutustutaan myös Molotovin cocktailin syntytarinaan sekä vieraillaan Helsingin alla sijaitsevissa laajoissa tunneliverkostoissa, jotka toimivat rauhan aikana kaupunkilaisten virkistys- ja autoparkkeina, mutta muuntautuvat 72 tunnissa pommisuojiksi.
Eurooppa on ollut kivikaudelta nykypäivään asti lähes jatkuvassa sotatilassa. Tässä vihollishyökkäysten, maahyökkäysten ja merivoimien armadojen armottomassa syklissä vain sitkeimmät kansakunnat ovat selviytyneet. Jokaisen maan syntytarina kytkeytyy tavalla tai toisella taisteluun, ja niiden olemassaolon jatkuminen vielä nykyäänkin riippuu niiden kyvystä puolustaa ja suojella rajojaan. Eurooppaa puolustamassa -TV-sarja pureutuu nyt kuudessa jaksossa tuohon taistelun salattuun historiaan ja purkaa esi-isiemme jälkeensä jättämiin linnoituksiin, bunkkereihin ja linnoihin kätketyt kansalliset selviytymistarinat.
Sarjan jokaisessa jaksossa keskitytään eri maahan – Suomeen, Ranskaan, Puolaan, Iso-Britanniaan, Alankomaihin ja Espanjaan – sekä sukelletaan syvälle niihin kriittisiin hetkiin, jolloin kunkin kansakunnan selviytyminen oli uhattuna, ja selvitetään, miten nykyisin tuntemamme Eurooppa syntyi. Kussakin jaksossa esiteltyjä tarinoita yhdistää keskeinen periaate: sijainti ja maantiede vaikuttavat jokaiseen maahan, mikä asettaa ainutlaatuisia haasteita sen oman alueen puolustamiselle.
TV-sarjassa kuullaan asiantuntijoita, jotka tutkivat eri aikakausien laitteita, aseita ja strategioita sekä niiden yhteisvaikutusta. Sarja kattaa historiaa yli kahden vuosituhannen ajalta, ja siinä esitellään Euroopan historian suurimpia nimiä sekä merkittävimpiä hetkiä aina Rooman valtakunnasta Hitlerin Euroopan valloitukseen. Sarjassa nähdään myös keskiaikaisia kuninkaita ja kuningattaria sekä ranskalaisen keisarin Napoleon Bonaparten aikaista sodankäyntiä.
Hämmästyttävien kohteiden ja asiantuntijoiden lisäksi grafiikka visualisoi Euroopan rajojen siirtymisen, kasvun ja kehityksen satojen vuosien ajalta. Vuosisatojen ajan taistelu kansallisesta selviytymisestä on työllistänyt parhaita strategisia, sotilaallisia ja insinööritaitoja. Kansakunnilla on ollut kautta aikojen vastassaan erilaisia uhkia, taktiikoita, teknologioita ja resursseja, ja ainutlaatuisia ja kekseliäitä puolustusstrategioita on ollut yhtä paljon kuin Euroopan maitakin.
Eurooppaa puolustamassa -TV-sarja esitetään yksinoikeudella National Geographic -TV-kanavalla. Sarja alkaa Suomi-jaksolla torstaina 5. syyskuuta klo 21.00.
Suomi (jakso 1)
Meriarkeologi Andy Torbet tutkii vanhaa merilinnoitusta, joka oli ratkaiseva Suomen puolustukselle. Meriarkeologi Minna Koivikko tiiminsä kanssa tutkii Venäjän armeijan upottamia hylkyjä Suomen merialueilla. Historioitsija Mika Kulju tutkii, miten suomalaiset voittivat vuonna 1940 voimakkaan puna-armeijan. Sotahistorioitsija Alex Churchill tutkii kahta epätavallista asetta: varastettua neuvostotankkia ja Molotovin cocktailia. Entinen sotilas Arthur Williams tutkii Suomen erikoisia bunkkereita ja tapaa suomalaisia reserviläisiä.
Ranska (jakso 2)
Professori Tony Pollard matkustaa Belfortiin ja tutustuu Ludvig XIV:n aikaiseen ranskalaiseen linnoitusrakentamisen nerokkuuteen. Historiantutkija Alexandra Churchill löytää Verdunin taistelun raaimmat taistelupaikat ensimmäisen maailmansodan ajalta. Entinen sotilas Arthur Williams selvittää, miksi kunnianhimoinen Maginot-linja ei lopulta onnistunut suojaamaan Ranskaa hyökkäyksiltä toisessa maailmansodassa.
Puola (jakso 3)
Taistelukenttäarkeologi Tony Pollard vierailee Jasna Goran pyhällä paikalla ja paljastaa, miten luostari selviytyi kuin ihmeen kaupalla raa’asta piirityksestä. Historioitsija Alina Nowobilska tutkii eeppistä Modlinin linnoitusta ja paljastaa, miten Puola taisteli puna-armeijaa vastaan vain vuosi uudestisyntymisensä jälkeen. Entinen sotilas Andy Torbet saa tietää, miten ”puolustuskyvytön” niemimaa vastusti Hitlerin voimaa toisen maailmansodan puhjetessa.
Iso-Britannia (jakso 4)
Taistelukenttäarkeologi Tony Pollard tutkii Rochesterin linnaa ja pahamaineista keskiaikaista piiritystä. Sotahistorioitsija Alex Churchill ampuu tykillä ja tutkii, miten Britannia vastasi Napoleonin hyökkäysuhkaan. Entinen merijalkaväen sotilas Arthur Williams löytää toisen maailmansodan aikaisten brittiläisten vastarintajoukkojen maanalaiset bunkkerit ja lentää uskomattomien merilinnoitusten yllä.
Alankomaat (jakso 5)
Professori Danielle George tutkii tähtilinnoitus Bourtangea selvittääkseen, miten se kesti kaksi raakaa piiritystä Alankomaiden itsenäisyystaistelussa. Historiantutkija Bart Gielen paljastaa, miten Alankomaiden vesilinja suunniteltiin suojaamaan uutta Alankomaiden kuningaskuntaa Honswijkin linnakkeessa. Lisäksi seikkailija Andy Torbet selvittää, miten Alankomaiden puolustuksella oli keskeinen rooli toisessa maailmansodassa ja kylmässä sodassa.
Espanja (jakso 6)
Historioitsija Onyeka Nubia tutkii Málagassa maurilaisia linnoituksia, jotka rakennettiin suojaamaan kristittyjen hyökkäyksiltä. Espanjalainen historioitsija Claudio Lozano paljastaa, miten Cádiz vastusti kuningatar Elisabet I:n ja Napoleonin hyökkäyksiä. Lentäjä ja entinen sotilas Arthur Williams tutkii, miten natsien sotakoneet vaikuttivat Espanjan sisällissotaan ja löytää neron Almerían siviilisuojien takana.
Talvisodan taistelu RaatTEENTIELLÄ
Raattteentien taistelu on yksi Talvisodan kuuluisimmista ja sankarillisimmista tapahtumista. Tämä taistelu käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä talvella 1939–1940, ja se on jäänyt historiaan esimerkkinä siitä, miten suomalaiset joukot pystyivät puolustautumaan valtavasti ylivoimaisempaa vihollista vastaan. Suomalaiset, joiden määrä oli vain murto-osa neuvostoliittolaisiin verrattuna, onnistuivat pysäyttämään tuhansien vihollissotilaiden etenemisen ja aiheuttamaan heille raskaita tappioita.
Taistelu tapahtui Raatteentiellä, joka sijaitsee Suomussalmen kunnan alueella, lähellä Suomen ja Venäjän rajaa. Raate-tien merkitys korostui, kun Neuvostoliiton joukot pyrkivät katkaisemaan suomalaisten yhteydet ja valtaamaan tärkeät reitit. Suomalaisten puolustus perustui liikkuvuuteen, paikallistuntemukseen ja taktiikkaan, joka hyödynsi talvisia olosuhteita ja maastoa.
Suomalaisten taktinen ylivoima
Suomalaiset käyttivät hyväkseen niin sanottua mottitaktiikkaa, jossa vihollisjoukot saarrettiin pienempiin osastoihin ja tuhottiin vaiheittain. Tämä taktiikka osoittautui erittäin tehokkaaksi Raatteentiellä missä Neuvostoliiton joukkoja saarrettiin ja pakotettiin taistelemaan hankalissa olosuhteissa ilman kunnollisia huoltoreittejä tai selustatukea.
Vaikka suomalaisilla oli vain muutama tuhat sotilasta käytettävissään, he onnistuivat hyödyntämään maastoa ja pakkasolosuhteita tavalla, joka teki neuvostojoukoille etenemisen mahdottomaksi. Neuvostoliiton sotilaat kärsivät vakavista tappioista niin taistelujen kuin ankaran talven vuoksi.
Neuvostoliiton tappiot
Neuvostoliiton tappiot Raatteentiellä olivat huomattavat. Arvioiden mukaan tuhansia neuvostosotilaita menetti henkensä joko taisteluissa tai pakkasen uhrina. Suomalaisten onnistui myös vangita suuri määrä neuvostosotilaita ja saada haltuunsa merkittävä määrä sotasaalista, kuten aseita, ammuksia ja ajoneuvoja.
Suomalaisten menestys Raatteella toi merkittävää moraalista tukea Talvisodan muille rintamille ja osoitti, että ylivoimaisen vihollisen pysäyttäminen oli mahdollista taitavalla johtamisella ja strategisella ajattelulla. Tämä taistelu jäi historiaan yhtenä Talvisodan merkittävimmistä voitoista.
Strateginen merkitys
Raatteen taistelun strateginen merkitys oli suuri. Se hidasti Neuvostoliiton etenemistä ja antoi suomalaisille aikaa vahvistaa puolustusasemiaan muilla rintamilla. Samalla se heikensi Neuvostoliiton moraalia ja sai heidät epäilemään omia kykyjään saavuttaa nopea voitto sodassa.
Tämän lisäksi taistelu osoitti, kuinka tärkeää oli käyttää hyväksi paikallistuntemusta ja ympäristöolosuhteita. Suomalaiset tiesivät tarkasti alueen maaston ja sään, mikä antoi heille ratkaisevan etulyöntiaseman viholliseen nähden.
Perintö ja muistaminen
Raatteentien aistelu on jäänyt suomalaisen sotahistorian ja kansallisen muistimme merkittäväksi osaksi. Se symboloi pienen, mutta sitkeän kansan taistelua ylivoimaista vihollista vastaan. Taistelun muistoa vaalitaan edelleen Suomussalmen alueella, missä sijaitsee useita muistomerkkejä ja museoita, jotka kertovat Talvisodan tapahtumista.
Suomalaiset kokevat Raatteentien taistelun tärkeänä osana kansallista identiteettiä ja itsenäisyyden puolustamista. Tämä taistelu muistuttaa siitä, miten tärkeää on puolustaa omaa maata ja sen arvoja kaikissa olosuhteissa.