Summan taistelu oli yksi Talvisodan merkittävimmistä taisteluista Karjalan kannaksella. Ensimmäinen Summan taistelu käytiin 12.-21. joulukuuta 1939 Summan kylän ympäristössä, noin 30 kilometriä Viipurista pohjoiseen.
Summan taistelun tärkein tavoite oli estää Neuvostoliiton joukkojen eteneminen Viipuriin. Suomalaiset olivat rakentaneet Summan kylän läheisyyteen puolustusaseman, jossa oli useita bunkkereita, juoksuhautoja ja panssarivaunuesteitä. Suomalaiset olivat myös asettaneet alueelle piikkilankaa ja miinoja.
Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Summan alueelle 12. joulukuuta. Neuvostojoukot hyökkäsivät kylää vastaan useista eri suunnista, mutta suomalaiset onnistuivat pitämään puolensa. Taistelut olivat erittäin intensiivisiä ja verisiä, ja niissä käytettiin raskasta tykistöä, kranaatinheittimiä ja konekivääreitä.
Suomalaiset saivat apua ilmavoimilta, jotka pystyivät pudottamaan pommeja Neuvostoliiton joukkojen keskelle. Tämä hidasti huomattavasti Neuvostoliiton joukkojen etenemistä, ja suomalaiset pystyivät vahvistamaan puolustuslinjaansa.
Summan taistelu päättyi 21. joulukuuta, kun Neuvostoliiton joukot vetäytyivät taistelukentältä. Suomalaiset olivat onnistuneet torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen ja estämään sen etenemisen Viipuriin. Summan taistelu oli suomalaisille tärkeä voitto ja merkittävä käännekohta Talvisodan kulussa.
Summan taistelu oli myös erittäin raskas ja vaati suuria uhrauksia. Suomalaiset menettivät yli 1 100 miestä, kun taas Neuvostoliiton tappiot olivat yli 6 500 miestä. Taistelun jälkeen suomalaiset alkoivat rakentaa uusia puolustuslinjoja Karjalan kannakselle ja valmistautua uusiin taisteluihin.
Summan taistelut: aseet
Summan taistelussa käytettiin monenlaisia aseita ja taistelutekniikoita molemmin puolin. Suomalaisilla oli käytössään erilaisia kiväärejä, konekiväärejä, kranaatinheittimiä ja panssarivaunuja. Suomella oli myös ilmavoimia, jotka pystyivät pudottamaan pommeja Neuvostoliiton joukkojen keskelle.
Neuvostoliiton armeijan aseistus oli kuitenkin huomattavasti monipuolisempaa ja raskaampaa. Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Summan taisteluun panssarivaunuilla, jalkaväkimiinoilla, tykeillä ja kranaatinheittimillä. Neuvostoliiton ilmavoimat pudottivat myös pommeja suomalaisten asemia vastaan.
Neuvostoliiton armeijan raskas aseistus ja ylivoima aiheuttivat suomalaisille suuria vaikeuksia Summan taistelussa. Suomalaiset joutuivat käyttämään taktisia temppuja ja kekseliäisyyttä hyödyntääkseen maaston ja yllättääkseen Neuvostoliiton joukot. Suomalaiset käyttivät esimerkiksi metsää hyväkseen ja kaivoivat juoksuhautoja, joista he pystyivät ampumaan Neuvostoliiton joukkoja. Suomalaiset myös asettivat alueelle piikkilankaa ja miinoja hidastaakseen Neuvostoliiton joukkojen etenemistä.
Vaikka Neuvostoliiton raskas aseistus oli suomalaisille haaste, he pystyivät käyttämään yllättävää ja kekseliästä taktiikkaa hyödyksi. Summan taistelu osoitti suomalaisten kyvyn selviytyä Neuvostoliiton ylivoimasta ja käyttää oman maaston etuja hyväkseen.
Suomen ilmavoimat talvisodassa
Suomen ilmavoimat oli merkittävä tekijä Talvisodan kulussa. Ilmavoimat oli kooltaan ja määrältään paljon pienempi kuin vastustajan, mutta se kykeni silti tekemään merkittäviä vahinkoja Neuvostoliiton armeijalle.
Talvisodan alkaessa Suomen ilmavoimilla oli käytössään noin 160 lentokonetta, joista noin 50 oli taistelukoneita. Suomalaiset hyödynsivät ilmavoimiaan tarkkaan ja käyttivät niitä hyökkäyksissä vastustajan varuskuntia ja lentokenttiä vastaan. Suomalaiset myös tekivät tiedustelulentoja vastustajan asemista ja liikkeistä, mikä auttoi Suomen maavoimia vastahyökkäyksissä.
Suomalaiset käyttivät myös pieniä ja nopeita lentokoneita, joita kutsuttiin ”pikkuhaukoiksi”. Nämä lentokoneet olivat erittäin tärkeitä ilmavoimille, sillä niitä voitiin käyttää nopeisiin hyökkäyksiin vastustajan asemia vastaan. Pikkuhaukat pystyivät myös tekemään pommi-iskuja vastustajan sotilaskohteisiin.
Suomen ilmavoimat joutui kuitenkin kohtaamaan Neuvostoliiton ilmavoimien ylivoiman. Neuvostoliiton ilmavoimat oli huomattavasti suurempi ja paremmin varusteltu kuin Suomen ilmavoimat, ja se pyrki tuhoamaan Suomen lentokoneet ilmassa ja maassa.
Vaikka Neuvostoliiton ilmavoimat onnistuikin tuhoamaan useita Suomen lentokoneita, Suomen ilmavoimat pystyi kuitenkin tekemään merkittäviä vahinkoja vastustajalle. Ilmavoimat häiritsi Neuvostoliiton huoltolinjoja ja lentokenttiä, mikä vaikeutti Neuvostoliiton armeijan liikkumista ja huoltoa.
Suomen ilmavoimat osallistui myös tärkeisiin ilmataisteluihin, kuten esimerkiksi Taipaleenjokilaakson taisteluun. Ilmavoimat sai merkittäviä voittoja ilmataisteluissa, mutta se kärsi myös tappioita. Ilmavoimien tärkeimpänä tehtävänä oli kuitenkin tukea maavoimia, mikä sekin oli merkittävässä roolissa Suomen puolustuksessa.