Kenraali Uno Fagernäs (1894–1980) oli merkittävä suomalainen jääkärikenraalimajuri, joka nousi esiin erityisesti talvi‑ ja jatkosodassa. Hänen sotilasuransa ulottui ensimmäisestä maailmansodasta sisällissodan kautta aina vuoden 1954 jäämiseen eläkkeelle. Fagernäs sai koulutuksensa Saksassa jääkärileireillä, minkä jälkeen hän osallistui aktiivisesti Suomen itsenäisyyden ajanjakson konflikteihin. Hän toimi johtotehtävissä lukuisissa taisteluissa, aina Lempäälästä Viipuriin sisällissodassa ja edelleen Suomussalmen sekä Laatokan Karjalan rintamilla talvi‑ ja jatkosodassa .
Fagernäs oli luonteeltaan rohkea ja ansioitunut sotilas, jonka johtamistaidot olivat huomattavat. Hän sai Saksan ja Suomen kunniamerkkejä uransa aikana, mukaan lukien Preussin Rautaristi ja useita Vapaudenristin luokkia. Lisäksi hän toimi hautovasti eri sotilasläänien komentajana sodan jälkeen, kunnes siirtyi eläkkeelle vuonna 1954.
Opinnot Saksassa ja jääkärikausi
Nuorena ylioppilaana Fagernäs jatkoi opintojaan fyysistä matematiikkaa Helsingin yliopistossa, mutta sota vei hänet nopeasti sotilaskoulutukseen. Vuonna 1915 hän matkusti Saksaan jääkärikenraaleiksi tähtäävälle Pfadfinder‑leirille, minkä jälkeen hän liittyi Preussin jääkäripataljoona 27:ään ja osallistui taisteluihin Saksan itärintamalla ensimmäisessä maailmansodassa.
Tämä koulutus oli tärkeä pohja hänen myöhemmälle uralleen. Saksalaisen sotilaskokemuksen ja kurin ansiosta hän palasi Suomeen merkittävänä jääkärikapteenina vuonna 1918 ja nopeasti komentoihin sisällissotaan .
Sisällissota ja Pietarsaaren kiistat
Vuoden 1918 sisällissodassa Fagernäs sai kapteenin arvon ja toimi komppanianjohtajana Lempäälässä, Kämärällä sekä Viipurissa. Hänen roolinsa Pietarsaaren tapahtumissa herätti myöhemmin kiistaa, sillä hänet on yhdistetty teloituksiin, vaikka näyttö ei tue väitteitä .
Historioitsijat, kuten Kristian Sundqvist ja Juhani Vakkuri, sekä Fagernäsin perheen edustajat ovat todenneet, ettei hän todennäköisesti ollut mukana teloituksissa Pietarsaaressa, sillä aikataulut ja hänen asemansa eivät tukeneet näitä väitteitä.
Sotien jälkeinen toiminta
Sisällissodan jälkeen Fagernäs palveli useissa johtotehtävissä jääkärirykmenteissä sekä Kaartin jääkäripataljoonassa. Hän toimi komppanianjohtajana sekä talouspäällikkönä 1918–1921, minkä jälkeen hän siirtyi esikuntatehtäviin ja divisioonakomentajaksi vuodesta 1925 eteenpäin.
Vuonna 1932 hän toimi keskeisessä asemassa Mäntsälän kapinan kukistamisessa, kun presidentti pyysi hänen joukkojaan estämään kapinan leviäminen Jyväskylässä.
Talvisota ja raatteen tien saavutus
Talvisodassa Fagernäs komensi Vaasan lohkoa ja Jalkaväkirykmentti 64:ää, ja hän johti erityisesti Suomussalmen – Raatteen tien taisteluja, jotka ovat jääneet sodan merkkitapahtumiksi. Hänen käskynsä “Ottakaa ryssiltä aseet!” muistetaan osana hänen taistelutapaa ja johtajuuttaan.
Hän murskasi venäläisdivisioonaan nähden merkittävän vastarinnan, mikä hidasti vihollisen etenemistä ja auttoi puolustamaan Suomea Bornholmin suunnalta. Hänen toimintansa Hulkonniemessä ja Raatteentiellä merkitsivät keskeisiä saavutuksia talvisodassa.
Jatkosota ja Maaselkä
Jatkosodassa Fagernäs johti ensin 3. divisioonaa ja siirtyi vuodesta 1943 alkaen 1. divisioonan komentajaksi. Hän toimi Uhtualla ja Maaselän kannaksella, missä hän vastasi mm. Lauri Törnistä esikuntaneuvonantajana ja komentajana.
Hjalmar Siilasvuon ehdottaessa hänelle Mannerheim‑ristiä, ylipäällikkö Mannerheim vaati lisää perusteluja, joita ei esitetty ajoissa. Tämän seurauksena kunniamerkkiä ei myönnetty, mutta Fagernäs säilytti asemansa komentajana ja uskottavana johtajana.
Sodanjälkeinen ura ja arvostus
Vuonna 1944–1945 Fagernäs toimi Pohjois‑Suomen sotilasläänin komentajana. Myöhemmin hän komensi Keski‑Suomen sotilasläänin (vuoden 1951 jälkeen Pohjanmaan sotilasläänin), kunnes hän jäi eläkkeelle maaliskuussa 1954.
Eläkkeellä hän toimi muun muassa raatimiehenä ja opetti Pietarsaaren työväenopistossa. Kun hän täytti 80 vuotta vuonna 1974, hänen kunniakseen kerääntyi paikalle 3 000 pohjoisen sotaveteraania.
Luottamustoimet
Fagernäs vaikutti aktiivisesti myös järjestöelämässä. Hän toimi Vaasan ja Pietarsaaren reserviupseerikerhojen kunniapuheenjohtajana sekä Vapaussoturien huoltosäätiön hallituksen jäsenenä.
Perhepiirissä häntä muistetaan myös pojanpoikien, kuten Peter ja Leif Fagernäs, kautta. Hänen elämäntarinansa on tallennettu mm. Tarja Lappalaisen teokseen ”Ottakaa ryssiltä aseet – Kenraali Uno Fagernäsin sodat” vuodelta 2022