Ilmarinen ja Väinämöinen olivat Suomen laivaston suurimmat alukset – toistaiseksi

Panssarilaiva Ilmarinen lähtee merelle. SA-kuva.

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat Suomen merivoimien kaikkien aikojen suurimmat laivat, joiden hankinta vei ison osan puolustusmäärärahoista. Lähivuosina rakennettavat Laivue 2020 -hankkeen neljä monitoimikorvettia tulevat olemaan suurempia, 105 metriä pitkiä. Vuonna 2015 käytöstä poistettu ja seuraavana vuonna siviilikäyttöön siirtynyt miinalaiva Pohjanmaa oli huomattavasti lyhyempi, 78 metriä pitkä.

Suomen panssarilaivoissa oli aikansa huipputekniikkaa

Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat sisaraluksia, jotka valmistuivat Crichton-Vulcanin Turun telakalta vuosina 1931 ja 1932. Aluksen suunnittelivat saksalaiset, mutta Versaillesin rauhansopimuksen kiertämiseksi suunnittelu tapahtui hollantilaisen peiteyhtiön kautta.

Ilmarinen ja Väinämöinen olivat rannikkopanssarilaivoja, joiden tehtävänä oli toimia liikkuvina linnoitteina suojaamassa Ahvenanmaata ja muuta rannikkoa Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä. Avomerikäyttöön ne olivat turhan hitaita ja raskaita. Lisäksi niiden pieni syväys ja tavallisia laivoja ylempänä sijainnut painopiste haittasivat toimintaa korkeassa aallokossa. Pääaseistuksena oli neljä kappaletta 254 millimetrin kanuunoja, joilla pystyttiin ampumaan 31 kilometrin päähän. Lisäksi niissä oli kahdeksan kappaletta 105 mm tykkejä sekä neljä ilmatorjuntatykkiä ja ilmatorjuntakonekivääreitä.

Ilmarinen ja Väinämöinen olivat oman aikansa huipputekniikkaa. Voimansiirto oli dieselsähköinen, eli dieselmoottorit tuottivat sähköä ja sähkömoottorit pyörittivät potkureita. Tulenjohdossa, ammusten lentoratojen laskemisessa ja tykkien suuntaamisessa käytettävät laitteet olivat sähköisiä.

Ilmarinen upposi epäonnistuneessa operaatiossa

Talvisodan aikana rannikkopanssarilaivat suojasivat Ahvenanmaan lisäksi Turkua lentopommituksilta sekä Länsi-Uuttamaata maihinnouduyrityksiltä. Jatkosodan alussa ne suojasivat demilitarisoidun Ahvenanmaan remilitarisoimista eli käytännössä linnoittamista. Useita kertoja ne joutuivat Neuvostoliiton pommitusten kohteiksi.

Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva käyttöönottovuodestaan 1934 syyskuuhun 1941, jolloin se upposi osuttuaan miinaan. 271 miestä hukkui, 132 onnistuttiin pelastamaan. Miinan alkuperää ei varmasti tiedetä vieläkään, mutta luultavasti se oli tarttunut Ilmarisen miinanraivausvaijeriin ja joutui aluksen alle sen kääntyessä. Ilmarinen oli noin 15 muun aluksen kanssa hämäysoperaatiossa, jonka tarkoituksena oli saada puna-armeija uskomaan, että Saksan joukot olivat suorittamassa maihinnousua Hiidenmaalle ja Saarenmaalle. Operaatiossa Ilmarisen johtama saattue kulki miinakentän läpi, koska sitä ei ollut ehditty raivata. Operaatio epäonnistui, koska neuvostojoukot eivät huomanneet koko saattuetta.

Panssarilaiva Väinämöinen kävi joulukuussa 1941 tulittamassa Hankoa, joka oli rauhansopimuksen ehtojen mukaan vuokrattu Neuvostoliitolle. Loppuosan jatkosodasta Väinämöinen sitoi puna-armeijan voimia ja huomiota. Se oli yksinkertaisesti uhka neuvostolaivaston operaatioille. Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto ei ollut kiinnostunut Väinämöisestä esimerkiksi osana sotakorvauksia, mutta osti sen vuonna 1947.

Panssarilaiva Ilmarisen hylky löytyi vasta vuonna 1990 ja sen sijainti salattiin miehistön hautarauhan suojelemiseksi. Hylky on 80 metrin syvyydessä ja sitä videokuvattiin vasta vuonna 2016.

Suurilla sotalaivoilla ei tee Suomessa mitään

Miinalaiva Pohjanmaan vierailusta New Yorkiin joskus 1980-luvulla kerrotaan tarinaa, jonka paikkansa pitävyydestä ei ole varmuutta. Tarinan mukaan satamasta oli varattu Pohjanmaata varten satoja metrejä pitkä pätkä pätkä laituria. Aluksen lähestyessä laituria sille ilmoitettiin radiolla, että sen pitäisi mennä muualle, koska paikka oli varattu Suomen laivaston lippulaivalle. Kapteeni oli vastannut radiolla: ”Tämä on se.”

Suomen rannikot ovat matalia, saaristoisia ja kivikkoisilla. Suurilla laivoilla ei voi liikkua kuin avomerellä ja laivaväyliä pitkin. Siksi suurikokoisilla sotalaivoilla ei tee Suomessa mitään. Laivue 2020 -hankkeessa rakennettavat 95-metriset monitoimikorvetit mahtuvat vielä piiloutumaan saarten sekaan, mutta suuremmat eivät mahtuisi saaristoissa edes kulkemaan. Suomenlahti on niin kapea, että meritorjuntaohjukset yltävät helposti sen puoliväliin, ja mitä suurempi laiva, sitä helpompi maali.

Monitoimikorvetteihin tulee nimensä mukaisesti monitoiminen aseistus: sukellusvenetorjuntaan torpedoja, merimiinoja kulkureittejä sulkemaan, pintatorjuntaohjuksia vihollislaivoja upottamaan, ilmatorjuntaohjuksia sekä 57 mm monitoimitykki, jolla voidaan torjua ilmamaaleja, ampua varoituslaukauksia, upottaa pieniä aluksia sekä vaurioittaa suurempia. Lisäksi niissä tulee olemaan tutkia ja muita valvontavälineitä sekä välineet elektroniseen tiedusteluun. Yksi Suomen vesillä tärkeä asia on kyky toimia missä jäätilanteessa tahansa.

Lippulaiva ei välttämättä ole suurin ja komein laiva

Jokin monitoimikorveteista tulee olemaan myös merivoimien lippulaiva. Aikanaan laivastot eri puolilla maailmaa ovat nimenneet lippulaivoiksi lähinnä suurimpiaan ja tulivoimaisimpiaan laivoja, mutta nykyaikana korostuvat erityisesti viestintä- ja johtamisvälineet. Lippulaiva on alus, josta käsin voidaan johtaa muita laivoja. Kauppalaivastossa lippulaivaksi nimetään yleensä varustamon suurin alus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.