Kylmäksi sodaksi kutsutaan toisen maailmansodan päättymisestä vuonna 1945 Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991 kestänyttä aikakautta, jolloin Eurooppa ja suurin osa muuta maailmaa oli jakautuneena NATOon ja Varsovan liittoon, joiden välillä oli voimakaita poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä ja suunnaton asevarustelukilpa. Kylmäksi sodaksi aikakautta kutsutaan siksi, että ydinsodan uhka sai osapuolet välttämään suoraa sodankäyntiä. Silti kumpikin sotilasliitto kävi sotia toisen puolen liittolaisia vastaan, esimerkiksi Yhdysvallat Vietnamissa, ja pienempiä NATOn ja Varsovan liiton välisiä aseellisia selkkauksia sattui eri puolilla maailmaa.
Yhdysvaltain tiedustelulento Kuolaan aiheutti aseellisen konfliktin
Toukokuun kahdeksantena 1954 kolme Yhdysvaltain ilmavoimien tiedustelukonetta lensi Iso-Britanniasta Jäämerelle. Suunnitelman mukaisesti kaksi kääntyi takaisin 150 kilometrin päässä Murmanskista, mutta yksi jatkoi Neuvostoliiton ilmatilaan valokuvaamaan Kuolan alueen sotilaslentokenttiä. Tiedustelukoneet olivat B-47 Stratojet -pommikoneista muunnettuja RB-47E-malleja, joissa oli ilmakuvauskamerat. Stratojet oli ydinpommien kuljettamiseen suunniteltu strateginen pommikone, joka pystyi lentämään ilman välitankkausta noin 7500 km nopeudella 900 km/h.
Yksi RB-47E ehti valokuvata Neuvostoliiton sotilaslentokenttiä tunnin ajan, ennen kuin se sai Arkangelin yläpuolella seurakseen kolme neuvostoliittolaista MiG-17-hävittäjää, jotka olivat hiukan nopeampia kuin amerikkalainen pommikone. Stratojetin suunta oli reitin tässä vaiheessa lounaaseen, nokka kohti Suomen Lappia.
Amerikkalaiskone pakeni Suomen ilmatilaan neuvostohävittäjät perässään
Neuvostohävittäjien ilmaantuminen oli Stratojetin miehistölle yllätys, koska aiempien tietojen mukaan alueella oli vain hitaampia MiG-15-hävittäjiä, joista ei olisi ollut vaaraa tiedustelukoneelle. Yllätys oli myös, että MiGit avasivat tulen. Stratojetin lentäjä ohjasi koneen syöksyyn 12 km korkeudesta päästäkseen vihollisista eroon. Stratojetin peräpäässä oli konetykki, jonka olemassaolo haittasi MiG-lentäjiä, vaikka se menikin jumiin jo ensimmäisten laukausten jälkeen. Neuvostopilotit pysyttelivät poissa ampumalinjalta, koska eivät tienneet aseen olevan jumissa. Lisää MiGejä ilmaantui vakoilukoneen seuraksi, ensin kuusi ja hetken päästä vielä kuusi MiG-17:a lisää.
Amerikkalaiskone pakeni Sallan kohdalta Suomen ilmatilaan, mutta neuvostohävittäjät seurasivat perässä. Ne kääntyivät takaisin vasta Ruotsin alueella, jolloin RB-47E pääsi turvaan Norjan puolelle, muutamalla ylimääräisellä reiällä varustettuna. Norjan länsipuolella suoritetun ilmatankkauksen jälkeen se lensi takaisin Iso-Britanniaan.
Suomessa ilmataistelusta vaiettiin aktiivisesti
Suomessa tapauksesta kertoivat ilmataistelun nähneet rajavartijat ja sanomalehti Uusi Suomi, mutta sekä Suomen että Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät mitään tällaista koskaan tapahtuneen. Myöhemmin tapauksesta ovat kertoneet amerikkalaiskoneen miehistön jäsenet ja myös Suomen ulkoministeriön arkistot todistavat, että Suomen ilmatilassa todellakin käytiin ilmataistelu vuonna 1954.
Ilmataistelu kahden puolueettoman maan ilmatilassa kuulostaa kummalliselta, mutta suurvallat eivät kylmän sodan aikana juuri perustaneet ilmatilarajoista – eivätkä välitä vieläkään. Toisaalta Suomi oli amerikkalaislentäjille mukavampi maa tulla ammutuksi alas, koska Suomessa vaara joutua Neuvostoliiton vangitsemaksi oli huomattavasti pienempi.
Oliko Suomi puolueeton vai ei?
Kylmän sodan aikana Suomella oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, siis yhteistyö-, ystävyys- ja avunantosopimus. Se sitoi Suomen Neuvostoliiton valtapiiriin ja sitä tukemaan syntyi Paasikiven-Kekkosen linjaksi kutsuttu politiikka, jolla yritettiin kaikin tavoin välttää itänaapurin ärsyttämistä. Jatkuvana uhkana oli Neuvostoliiton mahdollinen uusi hyökkäys Suomeen, jonka puolustuskykyä oli rajoitettu vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Urho Kaleva Kekkonen toimi presidenttinä poikkeuslakien avulla 25 vuotta ja piti huolta hyvistä suhteista itänaapuriin – samalla hän oli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n agentti, joka KGB:n arkistojen mukaan oli värvätty vuonna 1947. Jokainen poliittista menestystä haluava poliitikko kävi vuotamassa valtion asioita Neuvostoliiton suurlähetystössä.
Suomi kuitenkin pelasi kaksilla korteilla ja teki salaista yhteistyötä länsimaiden kanssa. Suomella oli merkittävää tiedusteluyhteistyötä etenkin Ruotsin ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen kanssa sekä 1970-luvulla salainen sopimus, jolla Ruotsi olisi lainannut Suomelle 150 Draken-hävittäjää, jos Neuvostoliitto olisi hyökännyt. Suomen ilmavoimien lentokoneista osa hankittiin poliittisesti korrektilla tavalla idästä ja osa lännestä.