Edvin Laineen klassikkoelokuva Tuntematon sotilas alkaa jykevästi Jean Sibeliuksen Finlandialla. Väsyneet korpisoturit laahustavat suolla, hautaavat kaatuneen sotilaan ja lyövät haudalle ristiksi vänkyräisen karahkan. Tämän jälkeen siirrytään ajassa muutama vuosi taaksepäin, kesäkuuhun 1941. Tapahtumapaikkana on paloaukealle perustettu varuskunta parakkeineen. Siellä valmistaudutaan uuteen sotaan, jatkosotaan, joka alkoi 25. kesäkuuta Suomen hyökkäyksellä Neuvostoliiton talvisodassa valtaamille alueille. Paloaukealla sotilaat kuuntelevat sotilaspastorin saarnan ja sen jälkeen jäävät jorisemaan herrojen sotasuunnitelmista, mahdollisesta sankarihautoihin päätymisestä ja evoluutioteoriasta.
Metsäpalo raivasi paikan varuskunnalle
Heinäkuussa 1926 syttyi Liperissä Ylämyllyn kylässä metsäpalo, jonka aiheuttajasta ei vieläkään ole varmuutta. Metsäpalo jätti männikkökankaalle suuren paloaukean, joka oli tyhjillään kesäkuuhun 1940 asti. Silloin sinne perustettiin Paloaukean Waruskunta, joka myöhemmin sai nimekseen Ylämyllyn varuskunta.
Uusi varuskunta perustettiin siksi, että Kontiorannan varuskunnassa oli ahdasta. Suomen armeija koulutti ahkerasti varusmiehiä ja reserviläisiä tulevaa sotaa varten, jossa oli tarkoitus vallata takaisin alueet, jotka Neuvostoliitto oli juuri vallannut talvisodassa – ja samalla koko Itä-Karjala. Talvisotaan Suomi oli joutunut huonosti valmistautuneena, eikä samaa virhettä haluttu tehdä toista kertaa.
Varusmieskoulutus jatkui Paloaukean varuskunnassa koko jatkosodan ajan ja edelleen välirauhan tultua vuonna 1944. Vuonna 1957 varuskunnassa perustettiin Pohjanmaan tykistörykmentti, joka siirtyi varsinaiseen sijaintipaikkaansa Ouluun vuonna 1957. Vuodesta 1963 Paloaukean varuskunta tunnettiin Pojois-Karjalan Patteristona (PkarPsto), joka oli osa Kontiorannassa sijainnutta Pohjois-Karjalan prikaatia (PKarPr), joka toimi samassa paikassa. Prikaati koulutti joukkoja, jotka olivat erikoistuneet toimimaan itäsuomalaisissa olosuhteissa. Ylämyllyllä koulutettiin kranaatinheitinmiesten lisäksi muun muassa viesti- ja tiedustelumiehiä. Ylämyllyn varuskunta lakkautettiin vuonna 1996 ja koko prikaati vuonna 2013 osana vuosien 2012-15 puolustusvoimauudistusta.
Entinen Ylämyllyn varuskunta on nykyään asuinalue
Varuskunnan lakkauttamisen jälkeen Ylämyllyn alueelle on rakentunut Jyrinkylän asuinalue. Varuskunnan asunnot ovat nyt siviilien asuttamia ja suurin osa muista rakennuksista on siviilikäytössä. Suurimmissa kasarmirakennuksissa toimivat 500 oppilaan Ylämyllyn koulu ja kaksi päiväkotia, joista toinen on entisessä sotilaskodissa.
Suurin osa alueen rakennuksista on kuitenkin uusia omakotitaloja, jotka sijaitsevat esimerkiksi Väijypolun, Iltalomantien, Alokaspolun, Siviilitien ja Kuntsarikujan varrella.
Entisellä asevarikolla toimii Paloaukean museo, jossa on esillä kenttätykki, panssarivaunuja ja muuta toiseen maailmansotaan liittyvää kalustoa. Lisäksi museo järjestää ajeluja panssarivaunuilla ja esimerkiksi syntymäpäiväsankarit ovat saaneet ampua kenttätykillä.
Majoituspalveluja on tarjolla Pärnätuvalla. Pärnävaaralla oli vuosina 1960-97 hiihtokeskus, nykyään ampumahiihtoon sopiva hiihtostadion ja koiraurheilupuisto. Varuskuntatoiminnoista on jäljellä Itä-Suomen huoltorykmentin varastoalue.
Lisäksi Puolustusvoimat on ottanut uudelleen käyttöönsä kaksi rakennusta, joihin on remontoitu tiloja kertausharjoituksia ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPKY) toimintaa varten.
Paloaukealla koulutetut miehet valtasivat takaisin menetettyjä alueita ja palan Itä-Karjalaa
Kaikki kolme Tuntematon sotilas -elokuvaa perustuvat Väinö Linnan samannimiseen romaaniin, joka oli alkuperäiseltä nimeltään Sotaromaani. Linna seurasi teoksessaan Jääkärirykmentti 8:n vaiheita, tarkemmin sanottuna rykmentin I pataljoonan konekiväärikomppanian, joka koulutettiin juuri Paloaukean varuskunnassa.
JR8:n I ja II pataljoona koostuivat vuonna 1920 syntyneistä varusmiehistä, III pataljoonassa oli reserviläisiä. Lisäksi rykmenttiin kuuluivat kranaatinheitinkomppania ja tykkikomppania. JR8:n komentajana toimi eversti P.A. Autti, lempinimeltään Ukko. Koko rykmentin peitenimeksi tuli hänen mukaansa ”Ukko”.
Jatkosota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja 2. heinäkuuta mennessä JR8 ryhmittyi lähelle silloista valtakunnanrajaa. Sieltä JR8 jatkoi divisioonansa kärkirykmenttinä Saarivaaran, Havuvaaran, Koirinvaaran ja Leppäsyrjän kautta Läskelään, jonka se valtasi takaisin Suomelle 17. heinäkuuta. Loppukuusta rykmentti torjui Laatokan Lunkulansaaressa maihinnousua. Sieltä matka jatkui Hyrsylän mutkaan ja vanhan valtakunnanrajan yli kohti Petroskoita, jonne saavuttiin 4. lokakuuta. Matkan varrella rykmentti katkaisi Muurmannin radan. JR8:n oli tarkoitus toimia Petroskoissa varuskuntana, mutta jo 16. lokakuuta se sai käskyn siirtyä kohti Syväriä. Pian alkoi asemasotavaihe, jota JR8:n osalta kesti Neuvostoliiton suurhyökkäykseen asti, kesäkuuhun 1944. Sen jälkeen alkoi vetäytymisvaihe, jota Tuntemattomassa sotilaassa kuvataan torjuntataisteluina ja kaoottisena laahustamisena kohti kotimaata.
Paloaukea on yksi siinä mielessä harvinaisista Suomen sotahistoriallisista paikoista, että se sijaitsee Suomen nykyisten rajojen sisäpuolella. Lisäksi siellä voi vierailla täysin vapaasti, vaikkapa hurauttamalla autolla Jyrinkylän urheilukentän parkkipaikalle.