Saksa oli Suomelle epäluotettava aseveli

Itsenäisyyspäivänä 6.12. 2018 moni suomalainen hätkähti nähdessään uutisia Natsi-Saksan lippua heiluttavista mielenosoittajista Helsingissä. Keskusteluun nousivat Natsi-Saksan keskitysleirit. Suomessa on muistettu saksalaisten sotilaallinen apu jatkosodassa, mutta aktiivisesti unohdettu, mikä Suomen asema todellisuudessa oli Saksan suunnitelmissa ja miten perusteellisesti saksalaissotilaat tuhosivat Lapin vuosina 1944.

Suomi oli Saksalle pelkkä pelinappula

1930-luvulla pieni mutta äänekäs osa suomalaisista ihaili Hitleriä ja Saksan kansallissosialisteja, etenkin Lapuan liikkeen, Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) ja Akateemisen Karjala-Seuran jäsenet. Suurinta osaa suomalaisista ei Saksa kiinnostanut, eikä myöskään Mannerheimia, joka oli ensimmäisessä maailmansodassa taistellut tsaarin Venäjän puolella Saksaa vastaan.

Elokuun 23. päivänä 1939 Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksena sen allekirjoittajien mukaan. Sopimuksen salaisella lisäpöytäkirjalla Saksa ja Neuvostoliitto sopivat etupiirijaosta eli käytännössä jakoivat Saksan ja Neuvostoliiton välissä sijainneet valtiot keskenään sulle-mulle-menetelmällä. Saksa sai Liettuan ja puolet Puolasta, johon se viikon päästä hyökkäsikin, ja Neuvostoliitto Suomen, Viron, Latvian, loput Puolasta ja siivun Romaniasta.

Neuvostoliiton näkökulmasta hyökkäys Suomeen 30. marraskuuta ja koko talvisota oli Saksan kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanoa. Saksaa ei Suomi kiinnostanut muuna kuin poliittisena pelinappulana ja tykinruokana.

Toisin kuin usein luullaan, Molotov-Ribbentropin sopimuksen lisäpöytäkirjassa sovittu etupiirijako ei tullut julkisuuteen vasta vuosikymmenien päästä, vaan hyvin pian sen solmimisen jälkeen, kun saksalainen lehtimies oli Helsingissä vuotanut sen julkisuuteen. Suomessa uutinen etupiirijaosta otettiin järkyttyneenä vastaan. Jopa Lapuan liikkeen sankarihahmo, jääkäri ja kenraalimajuri K.M. Wallenius vannoi, että Saksa saa vielä maksaa siitä, että oli antanut Suomen Neuvostoliitolle.

Suomi joutui sotaan neuvostosuurvaltaa yksinään, kun mikään valtio ei suostunut Suomen liittolaiseksi. Sen verran Suomi sai maailmalta myötätuntoa, että useat Euroopan valtiot lähettivät aseapua ja Ruotsi myös vapaaehtoisia sotilaita. Lisäksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta, syynä kansainvälisten sopimusten vastainen hyökkäys Suomeen.

Alempirotuiset suomalaiset kelpasivat taistelemaan Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan

1930-luvulla Saksassa alettiin uskoa Hitlerin epätieteelliseen kehitelmään ylivertaisesta arjalaisesta rodusta, johon kuuluivat saksalaiset, hollantilaiset, norjalaiset, ruotsalaiset ja englantilaiset. Muut kansat edustivat alempia rotuja, joista alimmat tuli hävittää. Tämän rotuajattelun seurausta oli juutalaisten kansanmurha, mutta myös Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon oli sen johdonmukainen seuraus. Operaatio Barbarossan tavoitteena oli alempirotuisten venäläisten tuhoaminen Euroopasta eli Uralin länsipuolelta, jotta saksalaiselle herrakansalle saataisiin Lebensraumia eli elintilaa. Operaatio Barbarossa oli tarkoitus aloittaa Suomenlahdelta Mustallemerelle ulottuvana rintamana.

Vaikka suomalaiset laskettiin Saksassa alempirotuisiksi, Suomi kelpasi taistelemaan Saksan puolella Operaatio Barbarossassa. Luultavasti Suomi oli silloinkin Saksalle pelinappula isommassa pelissä, mutta Suomen intressi saada Neuvostoliiton talvisodassa valtaamat alueet takaisin sai Suomen osallistumaan valtaussotaan Saksan rinnalla. Saksa lupasi Suomelle Itä-Karjalan sekä Neuvostoliiton pohjoisosan Uralille saakka – siis valtavasti suota ja kuusimetsää.

Marraskuussa 1942 Hitler muutti rotuoppiaan suomalaisten osalta kiitoksena suomalaisten ahkerasta osallistumisesta Operaatio Barbarossaan. Suomalaiset laskettiin siitä lähtien pohjoismaisten kansojen joukkoon ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa.

Kun Saksan sotaonni kääntyi epäonnistuneen Moskovan valtauksen ja Stalingradin taistelun jälkeen, Neuvostoliitolla alkoi olla enemmän sotilaita lähetettäväksi Suomea valloittamaan. Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Suomeen ja suurpommitukset Suomen kaupunkeihin. Suomi joutui Saksan sotilaallisesta avusta huolimatta perääntymään ja menetti toistamiseen Viipurin läänin ja osan Sallasta ja Kuusamosta sekä lisäksi Petsamon. Suomen itsenäisyys oli vaarassa.

Saksalaiset tuhosivat Suomen Lapissa melkein kaiken

Hyväksyessään Neuvostoliiton sanelemat rauhanehdot Suomi sitoutui ajamaan saksalaiset pois Suomen alueelta. Lapissa oli silloin enemmän saksalaissotilaita kuin asukkaita: Saksan 20. vuoristoarmeijan sotilaita oli noin 213 000, kun Lapissa oli asukkaita noin 144 000.

Saksalaisilla oli jo valmis suunnitelma sen varalle, että Suomi irtautuisi sodasta, Operaatio Birke. Se sisälsi vetäytymisen linnoitetulle linjalle Karesuvanto-Ivalo-Petsamo. Saksa aloitti operaation 4. syyskuuta, kun Suomi oli katkaissut aseveljeyden sen kanssa. Alkuun saksalaiset perääntyivät ja rauhanomaisesti ja suomalaiset seurasivat perässä, mutta liittoutuneiden valvontakomissio eli käytännössä Neuvostoliitto pakotti suomalaiset sotatoimiin saksalaisia vastaan.

15. syyskuuta 1944 saksalaiset yrittivät maihinnousua Suursaareen, mutta saarella olleet suomalaisjoukot ja Neuvostoliiton laivasto torjuivat hyökkäyksen. Hyökättyään suomalaisia vastaan Saksa ei ollut Suomessa hyvässä huudossa.

Lokakuun ensimmäisenä päivänä 1944 suomalaiset tekivät maihinnousun Röytän satamaan Torniossa ja jatkoivat pohjoiseen seuraten saksalaisia, jotka kävivät viivytystaisteluja ja asemasotaa sekä sovelsivat poltetun maan taktiikkaa tuhoamalla 90 prosenttia Lapin rakennuksista ja muusta infrastruktuurista. Samaan aikaan neuvostojoukot valtasivat saksalaisilta Petsamon ja etenivät Suomen puolella myös Suomussalmelle ja Kuusamoon asti.

Viimeiset saksalaiset poistuivat Suomen alueelta vasta 27. huhtikuuta 1945. Jälleenrakennus ja miinanraivaus jatkuivat Lapissa 1960-luvulle asti, mutta saksalaisten miinoihin kuoli suomalaisia vielä 1970-luvulla. Kaikkiaan saksalaisten jäljiltä raivattiin Lapista toista miljoonaa räjähdettä.

Natsi-Saksa ei ollut Suomelle missään vaiheessa luotettava liittolainen. Tämän ns. aseveljen rinnalla sotiessaan Suomi oli vähällä menettää itsenäisyytensä ja tulla liitetyksi Neuvostoliittoon. Toisaalta muutakaan liittolaista Suomelle ei löytynyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.