Mainilan laukaukset olivat venäläistä maskirovka-taktiikkaa

Hybridisodasta on puhuttu paljon siitä lähtien, kun Venäjän federaation lähettämät pienet vihreät miehet” valtasivat Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja puolustusministeri Sergei Shoigu kertoivat uutislähetyksissä moneen kertaan, ettei Venäjällä ollut mitään tekemistä tunnuksettomien venäläissotilaiden eikä Venäjältä Itä-Ukrainaan suuntautuneiden asekuljetusten kanssa. Pietarin trollitehtaista ja muusta Venäjän informaatiovaikuttamisesta alettiin puhua Iso-Britannian Brexit-kansanäänestyksen ja Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen, joihin Venäjän on kerrottu vaikuttaneen.Venäjän taktiikassa ei kuinkaan ole mitään varsinaisesti uutta, koska jo Neuvostoliitto harrasti monenlaisia hämäys- ja propagandaoperaatioita.

Neuvostoliitto tarvitsi tekosyyn hyökkäämiselle

Suomi ja Venäjä solmivat vuonna 1932 keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen kolmen vuoden ajaksi. Vuonna 1934 sopimuksen voimassoloa jatkettiin vuoteen 1945 asti. Elokuussa 1939 Neuvostoliitto solmi Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin.

Sopimuksen soveltaminen alkoi Saksan osalta hyökkäyksellä Puolaan jo kuukauden päästä ja Neuvostoliiton osalta hyökkäyksellä Suomeen marraskuussa 1939. Neuvostoliitto tarvitsi syyn Suomen kanssa tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen purkamiselle ja Suomeen hyökkäämiselle, ja koska sellaista ei ollut, se loi tekosyyn, joka tunnetaan nimellä Mainilan laukaukset.

Suomen rajavartiosto raportoi 27. marraskuuta, että Somerikon ja Tulokkaan vartiostoissa oli kuultu 5-6 pienen tykin laukausta Neuvostoliiton puolelta Uusialakylän suunnasta ja ammusten räjähdyksiä Neuvostoliiton puolella Mainilan kylässä. Ennen laukauksia oli havaittu muutamien miesten poistuneen asemistaan Mainilan kylästä, joten heitä oli etukäteen varoitettu.

Tykistökeskityksessä ei kukaan kuollut eikä haavoittunut, mutta Neuvostoliitto väitti Mainilan laukauksia Suomen armeijan provokaatioksi ja käytti sitä tekosyynä rikkoa hyökkäämättömyyssopimus Suomen kanssa ja aloittaa hyökkäyssota, joka Suomessa tunnetaan talvisotana.

Viapori saatiin antautumaan hämäämällä

Mainilan laukauksissa Neuvostoliitto käytti perinteistä venäläistä sotataktiikkaa, maskirovkaa, joka tarkoittaa peittelyä, petosta, hämäystä, yllätystä, harhautusta, disonformaatiota tai suoranaista valehtelua. Maskirovka otettiin osaksi Neuvostoliiton sotilasdoktriinia 1920-luvulla ja sen tärkeyttä korostettiin vuoden 1936 kenttäohjesäännössä.

Venäläissotilaat ovat kuitenkin käyttäneet maskirovkaa jo paljon aikaisemminkin, jo vuonna 1380 Kulikovon taistelussa. Tarinan mukaan Suomen sodassa vuonna 1808 venäläiset hämäsivät Viaporin linnoituksen puolustajia marssittamalla sotilaita Helsingin Etelärannassa. Venäläissotilaita ei ollut suurta määrää, mutta he marssivat samaa reittiä yhä uudestaan ja kävivät välillä vaihtamassa toisenlaiset vaatteet ja varusteet, minkä vuoksi Viaporista kiikaroivat upseerit luulivat, että Helsingissä oli suunnattomasti venäläissotilaita. Hämäysoperaatio vaikutti osaltaan siihen, että Viapori antautui ilman taistelua 3. toukokuuta 1808.

Hämäys suojasi Helsinkiä pommituksilta

Hämäystä ovat käyttäneet muutkin kuin venäläiset ja neuvostoliittolaiset. Toisessa maailmansodassa englantilaiset ja neuvostoliittolaiset käyttivät valepanssarivaunuja saksalaisia hämätäkseen. Briteillä oli myös valesukellusveneitä ja valelentokenttiä, joilla oli valelentokoneita. Ennen Normandian maihinnousua tehtiin hämäyshyökkäyksiä, jotta saksalaiset eivät olisi tienneet, mihin maihinnousu tulee.

Myös Ronald Reaganin johtama Tähtien sota -hanke oli hämäystä: siinä ei edes yritetty rakentaa avaruuteen puolustusjärjestelmää vaan hämäämään Neuvostoliittoa, joka haaskasikin suunnattomat määrät ruplia vastaavanlaisen järjestelmän kehittämiseen ja sai oman kansantaloutensa pahasti kuralle, mikä osaltaan johti Neuvostoliiton hajoamiseen.

Hämäystä käyttivät jo muinaiset kreikkalaiset, jotka salakuljettivat sotilasyksikön Troijan kaupunginmuurin sisälle suuren puuhevosen sisällä. Hämäyksen käytöstä sodankäynnissä kirjoitti jo Sunzi eli Sun Tzu, jonka kirja Sodankäynnin taito on vanhin sodankäynnin strategiaa koskeva teos. Jatkosodassa päämajoitusmestarina eli Suomen armeijan operatiivisena johtajana toimineen Aksel F. Airon tiedetään perehtyneen Sunzin teokseen. Helsingin ilmapuolustus käytti jatkosodan aikana hämäystä sytyttämällä kokkoja Vuosaareen ja sijoittamalla sinne lisäksi ilmatorjuntapatterin, jolloin suuri osa neuvostopommikoneista pudotti pomminsa väärään paikkaan.

Hämäystä oli myös lumipukujen käyttäminen talvisodassa ja muu naamioituminen: vihollinen ei koskaan voinut tietää, tähtäsikö häntä suomalainen tarkka-ampuja vai ei. Neuvostosotilailla oli suomalaisille tarkka-ampujille oma nimikin, ”käki”. Jatkosodan asemasotavaiheessa kumpikin osapuoli huijasi tyhmempiä vihollissotilaita nostamaan päätään juoksuhaudasta yksinkertaisesti liikuttamalla sotilasasua, joka oli täytetty heinällä tai muulla materiaalilla.

Sanotaan, että totuus on sodan ensimmäinen uhri. Kriisiaikoina useimmat valtiot harjoittavat propagandaa huijatakseen omiakin kansalaisiaan. Jotkut valtiot käyttävät propagandaa myös rauhan aikana, tukeakseen vallanpitäjiään ja vahvistamaan kansan yhtenäisyyttä. Venäjän ja joidenkin muiden maiden harjoittama hybridisota mahdollistaa erilaisten tavoitteiden saavuttamisen rauhan aikana, ilman varsinaisia sotatoimia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.