Suomen ilmailumuseoissa on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen monipuolinen valikoima sotilaslentokoneita. Joukossa on harvinaisuuksia, kuten koko maailmassa ainoina säilyneet Morane-Saulnier MS 50C -koulukone, Gloster Gauntlet II -hävittäjä, Blackburn Ripon II F -tiedustelukone ja Polikarpov UTI-4 -hävittäjä. Syynä monipuoliseen ja varaosien saamisen kannalta jopa sekavaan konekantaan olivat Euroopan poliittisten suhdanteiden muutokset, jotka vaikuttivat olennaisesti hankintamahdollisuuksiin. Toisaalta lentokoneiden nopea kehitys pakotti hankkimaan uutta kalustoa, jolloin vanhin kalusto jouti museoitavaksi.
Ilmavoimat hankki lentokoneita sieltä, mistä sai
Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana että sotien välissä Ilmavoimat hankki lentokoneita sieltä, mistä sattui saamaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana hankinnat tehtiin pääasiassa Saksasta ja Ruotsista, sodan jälkeen myös Ranskasta, Tshekkoslovakiasta, Hollannista ja Englannista.
Talvisodan aikana Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen, eikä ollut halukas myymään Suomelle lentokoneita, varsinkaan hävittäjiä. Lentokoneita hankittiin silloin erityisesti Yhdysvalloista, Italiasta, Ranskasta, Hollannista ja Englannista.
Jatkosodassa Suomi oli Saksan liittolainen, minkä seurauksena hankintoja oli mahdollista tehdä vain akselivalloista. Saksasta Ilmavoimat hankki sekä hävittäjiä että neuvostoliittolaisia pommikoneita, joita oli Saksan sotasaalisvarastoissa. Lisäksi Suomi sai neuvostokoneita sotasaaliiksi, sekä lentokenttiä valtaamalla että kunnostamalla pakkolaskun tehneitä itäkoneita. Suomessa Valtion Lentokonetehtaalla myös suunniteltiin ja rakennettiin tiedustelu- ja hävittäjälentokoneita Ilmavoimien käyttöön.
Kylmän sodan ja YYA-sopimuksen aikana lentokalustoa piti hankkia tasapuolisesti sekä idästä että lännestä, mikä piti lentokonekannan edelleen monipuolisena.
Lentävistä kangaspuista suihkuhävittäjiin
Suomen Ilmavoimamuseo Tikkakoskella on Suomen ainoa pelkästään sotilaslentokoneisiin keskittyvä ilmailumuseo. Esillä on 28 lentokonetta ja kolme helikopteria, joukossa hävittäjiä kuten Martinsyde F.4 Buzzard, Messerschmitt BF 109 G ja Fouga CM 170 Magister, harjoituskoneita kuten maailman ainoina säilyneet Morane-Saulnier MS 50C ja Valmet Vihuri sekä pommikone Bristol Blenheim Mk. IV. Vuoden 2020 loppuun asti esillä on maailman ainoa säilynyt Brewster-hävittäjä, joka on lainassa Yhdysvalloista. Lisäksi museossa kerrotaan Suomen sotilasilmailun alusta, lentomekaanikkojen työstä, Saab-lentokoneista Suomessa ja viestintävälineistä. Museossa on myös Messerschmitt-lentosimulaattori, jossa pääsee kokeilemaan aikansa huippuhävittäjän ohjaamista virtuaalisesti.
Messerschmitt-simulaattori on myös valtakunnallisessa Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla, jossa on lisäksi Piper Aztekin, Diamond DA42:n ja Saab Drakenin pohjalle rakennetut lentosimulaattorit. Päänäyttelyssä on esillä 70 lentolaitetta, ja lisäksi moottoreita, potkureita, mittareita ja pienoismalleja. Sotilaslentokoneista esillä ovat esimerkiksi ensimmäinen Suomessa suunniteltu ja rakennettu lentokone Adaridi vuodelta 1924, Suomessa lisenssillä rakennettu versio Hansa-Brandenburg -meritiedustelukoneesta, maailman ainoa säilynyt kaksipaikkainen Polikarpov UTI-4, DeHavilland Vampiren yksi- ja kaksipaikkaiset versiot sekä Mig-21 Bis- ja Saab Draken -hävittäjät. Suomen Ilmailumuseo on keskittynyt enemmän siviili-ilmailuun, jonka osalta siellä on muun muassa Suomen laajin kokoelma purjelentokoneita.
Harvinaisuuksia on myös pienemmissä ilmailumuseoissa
Kahden suuren ilmailumuseon lisäksi Suomessa on neljä pienempää ilmailumuseota: Karjalan ilmailumuseo Lappeenrannan lentokentällä, Päijät-Hämeen ilmailumuseo Vesivehmaan lentokentällä Lahden lähellä, Karhulan ilmailukerhon lentomuseo Kotkassa Karhulan lentokentän yhteydessä sekä Sotamuseon alaisuuteen kuuluva Hallinportin ilmailumuseo Hallissa, joka kuuluu nykyään Jämsän kaupunkiin.
Karhulan ilmailumuseossa on maailman ainoa säilynyt ja lentokuntoiseksi entisöity Gloster Gauntlet -hävittäjälentokone, Focke-Wulf Stieglitz, Folland Gnat, Fouga Magister, kaksi versiota MiG-21:sta, Saab Draken sekä joukko purjelentokoneita ja kangaspuita muistuttavia alkeisliitokoneita.
Hallinportissa on esillä kymmenisen lentokonetta, joukossa ensimmäisen maailmansodan aikaiset Rumpler 6B ja Caudron G III sekä 1920-luvulta Bristol Bulldog, ja kotimainen VL Haukka.
Karjalan ilmailumuseossa on pääosin Ilmavoimien käytössä olleita suihkuhävittäjiä, mutta joukossa on myös kaksi helikopteria ja Pik-3 -purjelentokone.
Päijät-Hämeen ilmailumuseossa on maailman ainoa säilynyt Blackburn Ripon IIF -tyyppinen tiedustelu- ja torpedokone. Esillä on muitakin ennen toista maailmansotaa käytössä olleita lentokoneita, kuten vuonna 1923 käyttöön otettu Caudron C.59, sekä suihkuhävittäjiä ja -harjoitushävittäjiä Vampiresta ja Folland Gnatista Saab Drakeniin.
Tutustuminen ilmailumuseoihin avaa uusia näkökulmia historiaan. Voi esimerkiksi huomata, että vielä 1930-luvun puolivälissä lähes kaikki Ilmavoimien lentokoneet olivat kaksitasoisia. Toisaalta Ilmavoimien tunnuksiin tutustuminen saa ymmärtämään, että Suomen ja Natsi-Saksan hakaristeillä ei ollut mitään muuta yhteistä kuin muoto.